Kanojen sukua:

Aleksanteri ja Helena Kanan, os. Hoikkala esi-isät ja jälkeläiset alunperin Koiviston pitäjän Koivusaaren Saarenpään kylästä.

Kanan suvun  historiaa käsittelee Marita Kaatralan sukukirja: Kanaha mie oonkii....2005, ISBN 952-91-9591-5. sivuja 161 kpl.Uudistettu painos 2011, sivuja 190.  Kirjaa voi tilata marita@salmio.eu 25 €:n hintaan+postikulut.

 Suvun taustoista kiinnostuneille löytyy mukavasti lisätietoja Koivisto-seuran kotisivulta  www.koivistolaiset.net  Siellä on myös kirjallisuusluettelo pitäjään liittyvistä kirjoista. Vuonna 2009 on ilmestynyt kirjanen " Koivisto pähkinänkuoressa", jota voi tilata Koivistosäätiöltä.

Koiviston Saarenpään kylillä on oma kotisivu: https://sites.google.com/site/koivusaari1939/ . Sieltä voi tarkastella kylän viimeisiksi jääneitä asukkaita ja heidän talojaan. 

Kanan suvun nuorilla on facebookissa oma ryhmänsä: Kanaset, johon suvun jäsenet voivat vapaasti liittyä. Samoin fb:ssä löytyy ryhmä Koivisto Saarenpää, jossa on kerättynä kuvia Saarenpäästä.

Kanan suvun vanhoja valokuvia:

- Helena ja Aleksanteri Kana, hääkuva 1896

- Kanan Mamma nuorena

- Kanan perhe noin 1923

- Kanan Helena, Aleksanteri, Aatu ja Matti Viipurissa noin 1926

- Kanan perhe  1925

- Kanan Mamma vanhempana

- Aleksanteri Kana, oikealla

- Kanan Helena Laikossa 1940-luvun lopulla Railin kanssa

- Kanan veljekset sodan aikana, kuvassa Matti, Valde ja Aatu, vanhin veli Aleksanteri ei ollut ehtinyt kuvaan.

- Elisa, Einari, Rauha ja Hulda 1926

- Matti, Veka ja Saska

- Kerttu, Taisto ja Pirkko

- Kanan sukua Matti Kahtolan luona 1963

- Kanan sukua Matti Kahtolan luona 1967

Kanan suvun tapahtumia:

Vuosi 2015

Vuonna 2015 Kanan serkkujen joukossa kävi kato. Rami ja Jartsi siirtyivät taivaalliselle orrelle. Yhteinen kesän tapahtuma Pälkäneelle ei saanut riittävää osallistujajoukkoa, mutta Vekan syntymäpäiviä juhlittiin 11.7.15 porukalla Pälkäneellä, kuva.

Tuijalla oli ylivertaiset tarjoilut ja pihapiiriin tuli uusi puu: Kanan suvun saarni, kuva.

Vuosi 2014

Heinäkuussa osa sukua istui iltaa Päivin 60-vuotiasrääppiäisissä Lahdessa Joutjärven rannalla. Hauskaa oli- olihan superkuu kaakossa.

Vuosi 2013

Ensi vuoden tapaaminen jäi pohdintaan yhteisestä 2-yön matkasta vaikkapa jonnekin Karjalaan joskus kesäkuun alkupuolella.  Petroskoi ym. paikkoja oli keskustelussa.  Tarvaskarin Rami lupautui seuraamaan tilannetta, joten hänelle voi lähetellä matkatoiveita.

Vuosi 2012

Kesäkuun 8-10.s löysi 11 suvun jäsentä perille Janikan emännöimään Nurmekseen Bomban maisemiin. Sää suosi, majoitus oli erinomaista ja karaoke raikasi. Kuva

Vuosi 2011

Toukokuun 27-29.5 Kanan suvun 12 vesaa ml naimakaupat suunnisti Viipuriin ja Koivistolle. Saarenpäähän ei päästy, mutta Viipurin Hiekkaa kierreltiin ja Koiviston kirkolta ja satamasta tähyiltiin Saareen. Makslahtea katsastettiin Hoikkalan entisen tilan paikkeilta. Kuvassa matkalaisia Viipurin Hiekassa, jossa monet Kanan sisaruksista asustivat ennen sotaa. Kuva

Vuosi 2010

Lokakuun alussa kuoli Kanan lapsista nuorimman Matti Kahtolan puoliso Sylvi, joka oli viimeinen sukupolvensa edustaja. Hän oli kuollessaan 88 vuotias.

Lahden Herralassa oli kanaista vilskettä 31.7-1.8.2010, kun yhä laajeneva Kanojen lauma tapasi toisensa. Kisattiin alkuun hiihtomuseon simulaattoreissa, käytiin Snåre-suvun haudoilla ( Kanan Rauha) ja vietettiin iltaa Herralassa saunoen, haastaen, makkaraa paistaen ja karaokea laulaen.  

Kuva Lahden hiihtomuseon aulasta palkintojen jaon jälkeen.

Vuosi 2009

Bussimatka elokuussa 7-9.8. 2009 sai mukaansa 13 innokasta matkalaista, jotka poikkesivat Viipurin ohessa myös Koiviston kirkonkylässä ennen päätymistään Pietariin eli entisillä Kanan suvun kulkureiteillä oltiin. Koiviston kirkon edestä on kuva matkalaisista nähtävästi Ramin ottamana.

Vuosi 2008

Suvun vanhin Hulda Tarvaskari, os Kana nukkui pois 14.10.2008 korkeassa 94 vuoden iässä. Hulda haudataan Rautjärvelle 8.11.2008.

30.08.2008 Loppi, Salmio

Kanan suku tapasi tällä kertaa Lopella Salmiossa, jonne ehtivät 5 serkkua, 4 pikkuserkkua ja 5 muuta  perheenjäsentä. Kohtaaminen oli sovittu Riihisaloon, joka eräiden mielestä sijaitsi Riihimäen ABC:llä. Ryhdikäs kanalauma selvisi kuitenkin hyvin lohikeiton kimppuun ja ihastelemaan pihapiirin aitauksen kanalintuja, joilla oli karvapeite! Autokaravaani suuntasi Marskin majalle, jossa maljojen ohella nautittiin historiallisesta katsauksesta Suomen lähimenneisyyteen. 
  
Salmiossa odottivat kakkukahvit, joille ei päässyt ilman yhteistä poseerausta portailla.   Kahvin ohessa kuunneltiin Kaatralan Aatun nauhalle laulamia merilauluja ja muisteloa lapsuusvuosista Saarenpäässä. Illan hämärtyessä oli aika suunnata saunalle, tosin Annen jalkavoiteen väärä sijainti aiheutti logistisia haasteita. Takkahuoneessa valhdettiin muistikuvia ja katseltiin vanhoja valokuvia. Sadekin ehti ropista kattoon. Hätäiset lähtivät maantielle ajamaan länteen ja itään. Saarenpäässä olisi sanottu, että " käivät tuulta ajamaas" ( oli kiire). 

Riihisalossa yöpyneet heräsivät aamulla tilanteeseen sopivaan kukon lauluun!

Vuosi 2007

18.08.2007 Ruokolahti

Koiviston pitäjän Koivusaaresta kotoisin olevien Aleksanteri Kanan ja Helena Hoikkalan jälkeläiset tapasivat toisensa sukutapaamisen merkeissä ensi kertaa Ruokolahdella elokuun 18.s päivänä. Komea kanalauma.

Raili Raution kotiin kokoontui klo 12.00 lauantaina  8 serkusta ja 10 pikkuserkkua eri puolelta Suomea. Seuraavaakin sukupolvea oli paikalla eli Kanojen jälkikasvu tuntuu turvatulta. 

Tervetulokahvien jälkeen autosaattue suuntasi Elämys-Valkealle lammen ja kodan kotoisiin tunnelmiin, jossa Nina Tarvaskari odotti sukua paikalle ehtien poistaa paikalta uhanneet sadepilvet.

Invataksi toi kyydissään Simpeleeltä  Hulda Tarvaskarin, Kanan suvun ainoan oman sukupolvensa edustajan. 92-vuoden iästä huolimatta Hulda jaksoi olla mukana useita tunteja, ihmetellä keitä työ oikein ootte, ihastella Pöljän paitaa sekä aina hetkittäin tehdä teräviä kysymyksiä kuten miks työ oikein tääll ootte. 

Niinan hirvikeitto hupeni kodan pehmeässä hämärässä lämmittäen mukavasti, yhteislaulua on tulevien tapaamisten varalle vielä harjoiteltava, mutta Niinan kätkemien keltaisten munien löytäminen tuntui sujuvan vireästi.

Alkuillasta autot suuntasivat kulkunsa Rami Tarvaskarin järjestämään majoitukseen Saimaan rannalle- Sopupirttiin. Ja taas syötiin ja kahviteltiin. Serkut kertoivat vuorotellen omia muistikuviaan Kanojen menneisyydestä uhaten pikkuserkkujen kauhuksi jatkaa perinnettä vuosittain. Kanan suvun myyttisiin ulottuvuuksiin kuuluu ullakoilla ja vinteillä oleileva Pokko-setä, jota on viisainta kunnioittaa ja pitää arvossa.

Yövieraat jäivät istumaan karjalaiseen kesäyöhön ulkotulien piiriin. Taisipa Kanalauma kaakatuksellaan häiritä yömyöhään muita asukkaita.

Aamulla rantasauna sai virkistystä kaipaavia uintitaitoisia sukulaisia liikkeelle sankoin joukoin ja sitten odotti maantie- itse kullakin eri suuntiin. Osa käväisi Kanan Mamman haudalla Rautjärven hautausmaalla, jossa on myös Elisa Hyrkkään hauta.