1.6 Kanat 1800-luvulla

Kanojen sitkeä suku selvisi läpi sotaisen 1700-luvun lopun juurien ollessa sekä Harilaisen ja Saarenpään kylissä. Myöhemmin nämä kylät kasvoivat yhteen samalle rantaviivalle.  

Harilaisen ja Kanan haarat yhtyvät

 Kanasen tilan nro 4, siis Saarenpää nro 12, isännyys oli siirtynyt jostain syystä 1700-luvun lopussa   Juho Pietarinpojalle, joka oli syntynyt Harilaisessa.  Juho on siitä poikkeuksellinen esi-isä, että hän osallistui myös yhteiskunnalliseen elämään toimien mm kirkkovoutina. Juhon vaimo kuoli Suomen sodan aikana 1808 ja jo seuraavana vuonna Juho 43 vuoden iässä 7 lapsen isänä avioitui uudestaan 31-vuotiaan Justiina Kaapontyttären ( Justina Gabrielsdr) kanssa. Justiina oli lähtöisin Kiiskelän kylästä mantereen puolelta. 

 Avioparille syntyi 4 lasta: Pietari 1810, Matti 1812 ja kaksoistytöt Regina ja Beata 1815. Näistä Matti oli siis tämän Kanan suvun esi-isiä. 

 Juho Pietarinpoika kuoli vuonna 1828 62 -vuotiaana. Pietari Juhonpoika jatkoi tilan Kananen 4/ Saarenpää 12 hoitoa. Matti työskenteli kappalaisella renkinä vuoden ja palasi sitten tilalle asukiksi. Veli Pietari jäi leskeksi 3 lapsensa kanssa ja joutui asukiksi Kana nro 2:een vuoden 1855 paikkeilla.Pietarin jälkeen isännäksi Kananen 4:ään tuli Ville Aataminpoika Kana, joka on samaisen Aatami Benjamininpoika, jonka isä Benjamin oli isännöinyt Kanan sukuhaaran osalla Saarenpää 14-tilaa. Villen kysymysmerkin mallinen puumerkki löytyy hänen vaimonsa Wallborg Josefsdotter  ( Vappu Josefintytär) Rusin perunkirjasta vuodelta 1856.

Ville_Kanan_nimmari.jpg

 Sukupuu vaikuttaa tässä yhteydessä sekavalta, kun Kana-sukuisia on  mennyt keskenään naimisiin ja asustanut samaa pihapiiriä, mutta kaikki tummennetut nimet kuuluvat suvun esivanhempiin. 

  Ville Aataminpoika Kanan tyttärestä Mariasta on säilynyt valokuvat: Hän oli siis esi-isän Tahvo Kanan serkku.

Maria_Wilhelmintr_Kana_Tahvon_serkku_s_1849.jpg

Maria_Wilhelmintr_Kana_poikapuolensa_Mikko_Kohon_perhe_1910.jpg

 

 

 Esi-isä Matti Juhonpoika Harilainen, joka oli siis asukkina Saarenpää 12:ssa omaksui myös asuintilansa Kanan nimen omakseen. Hän meni 12.6.1836 naimisiin naapuri Kanasen, Saarenpää 14 talon  Leena Aatamintytär kanssa. Leena oli edellä mainitun Ville Aataminpojan sisar ja isänsä Aatamin vanhin tytär. Matti nai siis uuden isäntänsä sisaren. 

 Matilla ja Leenalla oli neljä lasta: Juho  s. 1837, Tahvo s. 26.12.1839, Liisa, s.1844 ja Maria s.1850

Matti ja Leena lapsiensa kanssa joutuivat asukiksi Villen jälkeen isännäksi tulleelle Leenan vanhimmalle veljelle Nikodemus Kanalle. Matti Juhonpoika kuoli 74 vuoden iässä vanhuuteen. Leena Aatamintytär kuoli kuumeeseen 77 vuotiaana vuonna 1883. Vanhin poika Juho hukkui 43 vuoden iässä vuonna 1880.

Nikodemus_Kana.jpg

 Esi-isä ja asukki Tahvo Matinpoika Kana jäi asumaan vanhempiensa tavoin Saarenpää 12:ta. Hän meni naimisiin Beata Israelintytär Soukan kanssa.

alku

  Beata oli syntynyt 23.10.1833 ja oli 6 vuotta miestään vanhempi.  Beatan suku asutti Soukansaarella olevaa kantatilaa ja hänellä oli kaksi vanhempaa veljeä Esaias ja Sigfrid. Beatan syntyessä äiti Christina oli jo 40 vuotias. Christina kuoli 68 vuotiaana hengenahdistukseen vuonna 1861. Beatan isä Israel oli puolestaan kuollut jo vuonna 1846 lähes 60 vuotiaana sydänhalvaukseen.

Tahvo ja Beata saivat 4 lasta: Kristiina, s. 1861, Matti, s.1870, August, s. 1873 ja Lapsenlapsia Tahvolla ja Beatalla oli ainakin 16 kpl.

Kristiinan tiedetään asuneen kotonaan naimattomana vielä vuonna 1899, jolloin hän oli 28-vuotias.

Matti meni naimisiin  Amalia Juhontytär Pännärin kanssa Kuolemajärveltä vuonna 1899. Amalia oli syntynyt vuonna 1876.Matin ja Amalian perheeseen syntyivät lapset Aina Maria, s. 1901, Eemil, s. 1903 sekä Josefiina, s. 1906. Lapset olivat Aleksanteri Kanan lasten serkkuja isä Tahvon puolelta. 

Matti muutti perheensä kanssa Kuolemajärvelle oltuaan ensin laivoissa  ”maailmalla” vuonna 1909. Kuolemajärvellä Matti esiintyy enää yksin kirkonkirjoissa. Matti kuoli Helsingin Taivallahden seurakunnassa vuonna 1948. 

Aleksanteri , s. 24.02.1874. Lapsista August kuoli muutaman kuukauden iässä, mutta muut selvisivät aikuisiksi.

 

 Matti Kana                                                            Aleksanteri Kana

     MattiKana_Aleksanterin_veli.jpgAleksanteri_nuorena_3.jpgIsä Tahvo  kuoli 45 vuoden iässä Saarenpäässä 05.01.1886 kuolinsyyksi merkittynä kuten isällään ”tietämätön”. Isänsä kuollessa Aleksanteri oli 12 vuotias. Äiti Beata kuoli Saarenpäässä 23.07.1902 69- vuotiaana.

Beata ehti nähtävästi kokea myös keisarillisia vierailuja Koivistolla 1890-luvun alkuvuosina. Tällöin poika Aleksanteri, keisarin mukaan kastettu, oli jo lähes 20 vuotias.

 

Hoikkalan suku 1800-luvulla

  Makslahdesta muutti siis Saarenpäähän kotivävyksi Hyttölän kylänosan Pipin taloon Tobias Jöransson Hoikkanen ( Topias Yrjönpoika) vuonna 1833. Hän meni naimisiin talon vanhimman tyttären 18-vuotiaan Helena Paulsdotterin (Helena Paavalintytön) kanssa.

 Saarenpään Hyttilän ensimmäinen isäntä on kirjoissa mainittuna noin 1730 syntynyt Christer Henricsson ( Risto Heikinpoika). Hän meni naimisiin vuonna 1751 Ewa Larsdotterin ( Eeva Laurintr) kanssa. Heillä oli yhteensä 10 lasta. Näistä Johan Christeri ( Juho Ristonpoika), joka syntyi Hyttölässä vuonna 1760 meni aikanaan naimisiin Wallborg Ericsdotterin ( Vappu Erkintytön) kanssa. Heilläkin oli 10 lasta.

 Juhon puumerkki löytyy vuoden 1788 pitäjän asiakirjoista:

Juhon_puumerkki.jpgViimemainittujen lapsista Paul Johansson ( Paavali Juhonpoika) Hytti syntyi 23.02.1791. Hän hoiti Hyttölän Pipin tilaa, joka hänen eläessään oli kooltaan sikäläisissä oloissa merkittävä, ½ manttaalin kruununtila. Paavali oli paikkakunnalla myös merkittävä valistusmies. Hän oli naimisissa Carin Mattsdotterin ( Kaisa Matintytön) kanssa, joka oli miehensä kanssa samanikäinen. Kaisa kuoli viikkoa aikaisemmin kuin miehensä Paavali, joka  kuoli vuonna 1859 68-vuotiaana pistokseen.

Oheisessa kartassa Pipin tila näkyy rannan tuntumassa vasemmassa reunassa.

Pipin_kartta.jpg


Paavalilla ja Kaisalla oli 4 lasta, kolme tytärtä ja yksi poika. Ainoa poika syntyi varsin myöhään vanhempien ollessa 44-vuotiaita. Poika Juhana Paavalinpoika Hytti kuoli myös nuorehkona, vain 38 –vuotiaana keuhkotautiin vuonna 1874.

 Häneltä on jäänyt puumerkki isännyysajoilta vuodelta 1864 pitäjänkokouksen pöytäkirjaan.

Juhana_Hytti_puumerkki.jpg

 

Isä Topias kuoli nuorehkona, nähtävästi vuoden 1845 paikkeilla alle 40-vuotiaana. Helena avioitui leskenä toisen kerran  Matti Jaakonpojan kanssa, joka oli häntä 6 vuotta nuorempi. Helenalle ja Matille syntyi vielä 3 lasta. Helena kuoli vuonna 1886 ollen 71 vuotias .

Paavalin ja Helenan vanhin tytär Helena Hytti oli syntynyt 27.07.1815. Hän  siis meni naimisiin Makslahdesta muuttaneen Hoikkalan sukuun kuuluvan Topias Yrjönpojan kanssa. He saivat 5 lasta, ensin syntyneet 3 tytärtä ja nuorimmaiset kaksi poikaa  Mikko ja Ville.

 Ville Topiaanpoika Hytti syntyi Hyttölässä Pipin talossa 05.04.1843.  Sukunimensä hän muutti myöhemmin isänsä suvun mukaan Hoikkalaksi.

Hän avioitui Beata Joonaantr Rakkolan kanssa, joka oli syntynyt 18.04.1846 Harilaisessa. Beatan isä Joonas oli kotoisin Ingertilästä ja äiti Vappu kuului Pullin sukuun. Vihkiäiset pidettiin 13.12.1872 . Avioparille syntyi 9 yhteistä lasta, joista 2 kuoli jo nuorena. Ville ja Beata olivat  tämän sukukirjan keskeisen henkilön Kanan Mamman Helenan vanhemmat. Näin suvussa Beatan kautta on ollut yhteyksiä myös Pulleihin sekä Rakkoloihin.  

Villestä on säilynyt muistikuva, jossa ”ukko kun tull’ kammarista nukkumasta, hää men’ ensi ottamaa sokeripala, ennenku katsomaan millanen ilma ol”.

 Ville kuoli 27.1.1901  58 vuoden iässä keuhkotautiin.  Beata oli kuollut jo tätä ennen eläen 51-vuotiaaksi vuonna 1897 lavantautiin. Beataa kutsuttiin suvun kesken ”noidaksi”, nähtävästi hän ennakoi asioita. Kerrotaan, että kun Beata kävi kuolemaan, hän ei kestänyt sängyssä vaan meni pitkin seiniä.

Villen ja Beatan lapset  olivat siis Kanan sisarusten enoja ja tätejä äitinsä Helenan Hoikkalan suvun puolelta:

Topias Villenpoika, Topi s. 04.04.1870 syntyi  ennen avioliittoon vihkimistä. Hän asusti myöhemmin Pipin talon ylätaloa. Topi  meni naimisiin 31.01.1897 naapuritalon Maria Liisa Mikontytär Pielan kanssa. Heillä oli runsaasti lapsia ja ainakin tyttäret Olga, s. 1898, Maija-Liisa, Eeva ja Helmi sekä poika Aleksanteri.

Koiviston viestissä Kaino-Eeva Lensun muistelu:

 ” Höilt pääs sit sukkelaa ( Hoikkala ) Topieno ja Mailiistäti lapsii kottii,  ko oikais vähä viljasarkoi myötä,   Eeva ol kangaspuil  kutomas, tuva puolel. En jäänt viivyttämmää häne aikajan.”

 Välirauhan aikana olivat lapsista viimemainitun Aleksanterin häät 1941 keväällä. Hänen vaimonsa oli Adele  Wilhelmintytär Hytti. Häihin osallistui myös Viipurista ainoalle käynnilleen Saarenpäähän silloinen Kanan Aatun morsian Helli. Kuvassa ehkä Aleksanteri Topiaanpoika Hoikkala, Kanan sisarusten serkku:

Aleksanteri_Topiaanpoika_Hoikkala.jpg

 

Häät olivat kevätjäiden aikaan ja Hulda Kana ja Helli  pääsivät sulhasen sedän Aleksanteri Villenpojan eli  Mamman veljen rekikyydissä kirkolle. Jäällä oli runsaasti jo vettä. Aleksanterin Ida-vaimon mukaan laittamia  eväitä tytöt söivät myöhemmin kaupan portailla junaa odotellessaan.

 

Anton Harilaisen muistelmissa on maininta:

” Hoikkala Topin poika tuli eukkoineen ja lapsineen taloa pitämään. Heille kävi sitten niin ikävästi, että kun heillä oli pieni  poika, joka meni ojaan "porssuvelemaan" ja jäikin jaloistaan saveen kiinni, kaatui siihen ja hukkui. Olin laivalla sitä poikaa hautaan viemässä.”

 Isä Topias kuoli vuonna 1919 keuhkokuumeeseen.

 

Maria Kristiina, s. 1875, joka kuoli tuhkarokkoon 2-vuotiaana 1877.

 

Aleksanteri, s. 1876 ja kuoli sisarensa tavoin samalla viikolla tuhkarokkoon 8 kuukauden iässä.

 

Helena Willentytär, Hele,  s. 04.05.1878, joka meni naimisiin Kanan suvun yhteydessä mainitun Aleksanteri Kanan kanssa  vuonna 1896. Perheestä enemmän 1900-luvun yhteydessä.

Miila Mathilda, Mil’ täti,   s. 1880, joka meni naimisiin Anton Hytin kanssa

Heillä olivat lapset Adele (myöh Luukka), Hellin (myöh Koikkalainen), poika Aalto, joka kuoli merillä 1939, tytär Amalia (myöh  Airakari, ent Känä), tytär Impi ja poika Aatu, joka kuoli lapsena. 

Kuvassa vuonna 1920 Miila, Antton ja lapset Hellin ja Impi sekä naapurissa asunut ”esitäti” Regina Hytti, Anttonin täti. 

Miila_Hoikkala_ja_Anton_Hytti_Helli_ja_Impi.jpg

 

Koiviston viestissä on ollut muistelu Kaino-Eeva Lensulta:

 ” Miila laittel mattoi lattial, näky kartanol ast ko ovet ol selällää. Impi tul aitast ja sano sopautti, et kuule, miul o siul mukavaa kerrottavvaa, kävellää tuonne ” esitätil ” päi, ettei äiti mei kaikkii hullutuksii kuule. Kylhä höi äiti arvais et jotakii ”tirskumista” meil ol, mut ei hää meil mittää sanont. "

 Sodan jälkeen Miila ja Antton asuivat Turun lähistöllä Särkisalossa:

Mila_ja_Anton_Hytti.JPG

 

Anna Maria, s. 08.12.1881, joka oli naimaton ja muutti Koiviston Humaljoelle taloudenhoitajaksi Antto Niemelle. Anna Marialla ei ollut siis omia lapsia, mutta sisarten lapset kutsuivat häntä kummitädiksi. Niemi oli tunnettu pirtutrokari, joka istui aikansa myös  vankeudessa toimistaan.  Talvisodan alkaessa 1939 eli 58 vuotiaana Anna on kirjoilla Aleksanteri veljensä luona Hyttölässä. Anna  Maria muutti myöhemmin Haminaan, jossa hän myös kuoli.

Kuva 1 on Annasta nuorena. Myöhemmin Niemen pihassa otettuna, Anna istumassa oikealla susikoiran vieressä

Anna_Maria_Niemella.jpgHoikkalan_AnnaMari.jpg

Hulda, s. 28.12.1882 oli ennen Anna Mariaa hoitamassa Niemen huushollia ja kuoli siellä ollessaan. Näin työpaikka siirtyi Anna sisarelle. Muistikuvan mukaan Hulda saattoi kuolla lapsivuoteeseen.

Aleksander Willenpoika , Aleksanteri syntyi 30.03.1885 äiti Beatan ollessa 40-vuotias.

Hän  jäi hoitamaan Pipin taloa  yhdessä nuoremman veljensä Matin kanssa. Myöhemmin talo jäi hänen perheensä käyttöön. Aleksanteri piti runsaasti yhteyksiä vanhimman sisarensa Helena Kanan perheeseen ja samoin hänen lapsensa vielä sodan jälkeen olivat tiiviissä yhteydessä serkkuihinsa.  Aleksanteri meni 9-vuotiaana kokkipojaksi äitinsä Beatan sukuun kuuluvalle laivuri Pullille kuten monet muutkin Hoikkalan suvun nuoret miehet.  Aleksanteri avioitui Ida Maria Taavetintytär os. Ruottu kanssa ja avioparille syntyi 6 lasta.

Aleksanteri_Hoikkala.jpg

Hoikkalan_Aleksanteri.jpg

Aleksanterin aikana Hyttölän Pipin talo oli sisäpuolelta alaosaltaan punertavasta puusta ja yläosa kalkittu vaaleaksi. Seinää kiersivät punertavat penkit. Keskellä oli suuri tupakeittiö, jossa  oli leveät kattoparrut, joiden päällä olivat maitopotit.  Tuvan takana oli pikkukamari. Talon molemmissa päissä oli isot tuvat leivinuuneilla.

 Aleksanteri rakensi yhdessä Aatami Pullin kanssa laivan arvoltaan tuolloin 300 000 mk. Tämä Arvo-laiva oli rakennettu vuonna 1919 Pärtty Matikan toimesta; pituutta sillä oli 24 metriä. Aatami myi myöhemmin oman puolikkaansa vävylleen August Seppiselle, jolle Aleksanteri myi myös puolikkaansa vuonna 1936. Laivalla kuljetettiin pääosassa halkoja Helsinkiin. 

Kuvissa vasemmalta Eeva Topiaantr Hoikkala, Eemeli Karen, Väinö Hoikkala,  Julius Soini, Vilho Pulli, Aleksanteri Hoikkala. Toisessa kuvassa Eevan ja Aleksanterin lisäksi keskellä toinen omistaja Aatami Pulli. Viime mainittu oli Hyttölän Osuuskaupan hoitaja.  

Aleksanterin_laiva1.jpgAleksanterin_laiva_Armas2.jpg

 Koiviston viestin muistelussa Kaino-Eeva Lensu kirjoittaa:

 ” Kavi rajanaapurin ol Hoikkala Saska ja Iida talo. Arvo ja Kerttu laittelit verkkoi telineis kuivumaa, ja Veikko korjais moottorii rannas. Höi kartano toiselt puolelt virtas iso olhova merree, siin ol hevosel ajettava silta, mist alko Hytti Paavo ja Juutikka talo. Onnikii näkkyy täl kertaa olevan koton pihallaa, lisäks o höi Kaarlo, Julusetä Erkki ja Teuvo kaik soittopellii kans, männööt illal luultavast jonnekkii soittamaa. ”

Sodan jälkeen Aleksanteri siirtyi Kustaviin, jonne myös lapsista Veikko ja Rauha suuntasivat. Onni asettautui Raumalle.

Kuvassa vasemmalta Veikko, Väinö, keskellä Aleksanteri, Onni ja oikealla Arvo Hoikkala.

Aleksanterin_poikia.jpg

Matti, s. 19.08.1887 oli nuorin Mamman sisaruksista.  Hän meni naimisiin Humaljoelta syntyisin olevan Amalian kanssa. Nuoripari asui alkuun Pipin talossa veli Aleksanterin perheen kanssa. Perhe  muutti myöhemmin Kuopioon. Eräs lapsista oli tytär Delila. Amalian kerrotaan sanoneen  jollekin kyselijälle, joka ihmetteli, ettei perhe vieraillut enää Saarenpäässä  mitteepä mennä, kun hänestä on pois piässy. 

Kuvassa näkyy taustalla Saarenpään Pipin talon eli Mamman syntymäpaikan seinustaa. Kuvassa ovat Aleksanteri, vaimo Ida Maria ja lapset..

Aleksanterin_perhe.jpg

Kanan sukukirjan sisältö siirtyy seuraavassa linkissä 1900-luvulle. Koivisto 1900-luvulla

24280248