Linder 1908-1921

 Schultz myi Salmion kartanon, Nummenpään torpan tiluksen, toimintansa lopettaneen Rautakosken ruukin rakennuksineen sekä sille lohkaistut 507 tynnyrinalaa maata sekä Salmioon jääneen irtaimen omaisuuden karjoineen Kytäjän ja Mustion kartanoiden omistajalle kamariherra Hjalmar Linderille elokuussa 1909 Olssonien vanhusten vielä eläessä. Mahtoivat korkeaikäiset Olssonin vanhukset järkyttyä.

Linder2_2.JPG

Kauppahinta oli tällöin 300 000 mk. Suvun kesken sanottiin, että Schultz myi katonkin päältään, mutta hän piti kuitenkin nautinta- ja hallintaoikeuden Rautakosken rakennuksiin ja peltoihin eli hän ei ottanut syytinkiä. Nykyhinnoin kaupan arvo oli 930 000 euroa. Olssonien eläkekirja siirtyi kaupan mukana Linderin vastuulle.

Kauppaehtoina mainittiin:

- ostajalla oli oikeus ennen kaupan toteutumista kaataa korkeintaan 50 000 kappaletta kuusitukkeja 50 000 mk:n lisäkorvausta vastaan. (Tätä oikeutta ei käytetty)
- myyjät saavat ilman korvausta käyttää Rautakosken päärakennusta elinikäisenä asuntonaan sekä käyttää muita tilan rakennuksia omiin ja maanviljelyksen tarpeisiin sekä elinikänsä viljellä ja hyödyntää tilaan kuuluvia peltoja.
- myyjät ja heidän lapsensa säilyttivät oikeutensa kalastaa ja metsästää tilan mailla ehdolla, että vain kaksi hirveä vuodessa sekä vain uroslintuja sai ampua.
- herra ja rouva Olssonin ( Berthan Salmion vanhemmat) syytinkisopimus pysyy voimassa.
- kauppa astuu voimaan 1.10.1909
- myyjällä on oikeus hakea kiinnitys jäljelle jääneelle kauppasummalle.

Tätä oikeutta Victor käyttikin jo marraskuussa hyväkseen 200 000 mk:n edestä. Kiinnitys uusittiin vuonna 1919. Insinöörin leski Bertha Schultz uusi kiinnityksen 1929 ja edelleen 80 000 mk:n osalta 1938.

Maarekisteriotteesta vuonna 1909 käy ilmi, että Salmion ja Rautakosken yhteenlaskettu kokonaispinta-ala 3 148 ha, josta viljeltyä 316 ha, viljelykelpoista 417 ha, varsinaista metsämaata 2 406 ha ja joutomaata 8 ha.

Hjalmar Linder oli alun perin ruotsalainen aatelisherra isänsä puolelta ja äitinsä puolelta venäläistä pajarisukua. Hän oli marsalkka Mannerheimin lanko. Vuonna 1916 hän omisti 1/500 osan koko Suomen pinta-alasta ja oli näin suurin yksityinen maanomistaja. Linderin asioita on Hämeenlinnassa hoitanut asianhoitaja, pankinjohtaja Werner Breitholtz, joka esiintyy myös muissa Salmioon ja Rautakoskeen liittyvissä asioissa todistajana tai asiamiehenä.

Linder oli Suomen ensimmäinen autonomistaja. Vuonna 1900 hän hankki toisten lähteiden mukaan Renaultin toisten lähteiden mukaan Mercedesin ranskalaisella turbaania päässään käyttäneellä kuljettajalla. Salon kylällä hänet muistetaan ensimmäisestä nähdystä autosta, jolla hän ajoi kylän teitä kärpännahat hulmuten.

Vuonna 1918 Linder myi kaiken omaisuutensa ml. Salmion 40 milj. mk:lla eli nykyarvoltaan noin 11 milj. euroa Eräänä syynä pidetään hänen asettumistaan kansalaissodan jälkimainingeissa puolustamaan punaisten parempaa kohtelua vankileireillä. Tämä sulki hänet sen aikaisen säätyväen ulkopuolelle. Hän pahoitti ajan arvoista mielensä ja myi koko suuren yritys- ja maaomaisuutensa.Salmio siirtyi näin ensin 1918 Finska Finansaktiebolagetille. Tämä myi jo kahta kuukautta myöhemmin 4.12.1918 maat edelleen Hyvinkää-Pyhäjärvi Rautatie Oy:lle. Kauppahinta oli 7 milj. markkaa, nykyrahassa n. 2 milj. euroa.

Viimeiset vuotensa hän vaikutti Ranskassa ja Algeriassa, kunnes teki itsemurhan Marseillessa vuonna 1921 nähtävästi rahansa pelisaleissa tuhlanneena. Aikalaiset kertoivat hänen tilojen myynnin jälkeen asuneen ja ajaneen ystävineen omassa junassaan kaupungista toiseen.

Linderin vierailuista Salmiosta on vain tieto, että hänen autonsa liikkui useaan Salonkylän teillä. Hänen aikanaan Salmion metsiin tehtiin merkittäviä istutuksia. Hänen aikanaan myös rakennettiin tukinuittokanava, joka yhdisti Keritty-järven ja Myllylammen, josta tukit voitiin uittaa Rautajokea pitkin Puneliaan. Tämä Linderin kanava on vieläkin, tosin ruohottuneena olemassa.

Linderin_autonkuljettaja.jpg

Kansalaissodan aikaan vuonna 1918 taksvärkistä kieltäytyi ensimmäisenä Salmion Kolisevan torpan haltija Aleksanteri Brask. Mukaan liittyivät muutkin Salmion torpat, kahta lukuun ottamatta. Taksvärkin veivät loppuun Sorsamon ja Ylitalon torpat. Salon kartanon kohdalla ei ongelmia syntynyt, vaan omistaja myi torppareille tilat vapaaehtoisesti. Hyvinkää- Pyhäjärvi Rautatie Oy, sen aikainen Salmion omistaja puolestaan jarrutti kehitystä 7 vuotta.

linder_hauta.jpg

24280248