Blogin arkisto

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:207347 kpl
Share

OLSSONIN SUKU

(Yhteenveto pohjautuu sukuselvitykseen: Marita ja Reino Pentikäinen: Kun Carl Johan Suomeen tuli..., ISBN 952-91-8634-7)

kirjan_etukansi.jpg

Lisäksi suvun kirjeenvaihtoa C J Olssonille löytyy CD:nä, jonka sisällysluettelo on ohessa.

 

JUURET RUOTSISSA

Tässä yhteydessä tarkasteltu Olssonien  suku on lähtöisin Ruotsista Itä-Götanmaalta Klockriken pitäjästä läheltä Linköpingin kaupunkia. Siellä Löparhemmetin kylässä Stenkullan torpassa asui ensimmäinen tiedossa oleva suvun kantaisä Pehr Rehn, joka oli  syntynyt vuonna 1695.

Pehr oli korpraali Ruotsin kuninkaallisessa armeijassa ja syntymäpaikka tiedetään vain Itä - Götanmaan tarkkuudella. Hänen isänsä nimen tiedetään  myös olleen Pehr. Pehr Rehnin poika kirkkoväärti Anders Pehrsson asui myös Stenkullassa. Andersin kolmanneksi vanhin poika Olaus ( Olof) puolestaan lähti kotikonnuiltaan läheiseen Wreta Klosterin pitäjään Vallbyn kylään Östergårdin rustholliin rengiksi.  Naituaan rusthollarin tyttären Olauksesta tuli ajan myötä usean rusthollin omistaja sekä paikkakunnalla ansioitunut kirkkoväärti ja kirkkoneuvoston esimies. Ensimmäisen vaimon kuoltua hän avioitui uudestaan Maja Jönsdotterin kanssa ja tästä avioliitosta syntyi  toiseksi nuorimmaisena lapsena Carl Johan 14.03.1822.

Carl Johanille ei perinnönjaossa jäänyt maaomaisuutta ja hän lähti pois kotoa vuonna 1840.  Maamieskoulun jälkeen Carl oli etumiehenä Viipurin pamauksesta tutun Possen suvun kartanossa Lambohofissa Linköpingin lähellä. Pian tämän jälkeen hän tuntemattomasta syystä saapui pehtoriksi Helsingin pitäjän Botbyn (Puotilan) kartanoon vuonna 1851.

 BORGSTRÖMIT

Carl Johan avioitui Botbyn rajanaapurin Borgsin rusthollin tyttären Antoinette Borgströmin kanssa 22.10.1854.  Borgströmin suku on lähtöisin Helsingin pitäjän Mellunkylästä Borgsin tilalta, jonka ensimmäinen ratsumies ja suvun tiedossa oleva kantaisä oli Simon Matsson vuodesta 1603.  Borgs, muuttuneena myöhemmin rustholliksi,  pysyi yhtämittaisesti Borgströmin suvun omistuksessa 310 vuotta vuoteen 1912. Sukunimi Borgström tuli käyttöön 1700-luvun puolivälissä perustuen ilmeisesti sekä tilan nimeen ja sen lähellä olevaan virtaan. 

Simonin jälkeen isäntänä olivat suoraan alenevassa polvessa Hindrik, Nils, Hans, Jakob, Carl Gustaf ja tämän jälkeen Christian. Viime mainittu oli Antoinette Borgströmin isä. Antoinetten sisar Adelaide meni naimisiin Malminkylän Brusasiin.  Heidän lapsensa, serkukset Maria Wilhelmina Kyrklund( Mimmi) ja Richard Alexander Olsson (Riku) menivät keskenään naimisiin ja ovat Reino Pentikäisen isovanhemmat.

 PERHEEN VAIHEET

Ensimmäisen lapsen Karl Sixtuksen synnyttyä nuori perhe muutti Hausjärvelle Erkkylän kartanoon, jonka pehtoriksi Carl Johan oli valittu.Hausjärvellä perheeseen syntyi kolme uutta lasta. Carl Johanin saatua Suomen kansalaisuuden hän osti itselleen Kerolan rälssitilan Lopen Launoisista. Perheen muut kuusi lasta syntyivät Kerolassa. Suurten nälkävuosien ahdingon aikoihin Carl Johan  ryhtyi Pilpalan sahan isännöitsijäksi. Vuonna 1877 hän osti itselleen 3000 ha käsittävän Salmion kartanon Salonkylästä. Salmiossa Carl Johan ja Antoinette viettivät elämänsä loppuajan- 30 vuotta. Carl Johan kuoli 88 vuoden iässä, Antoinette 81-vuotiaana. 

CARL JOHANIN JA ANTOINETTEN LAPSET

Carl Johanin ja Antoinetten lapsista, joita alun perin oli kymmenen, selvisi aikuisikään yhdeksän: 4 poikaa ja 5 tytärtä. Keskimäärin lapset saavuttivat hyvin korkean iän. Viidellä heistä oli omia perillisiä.

Karl Sixtus, s. 1855 eli  82-vuotiaaksi ja teki ansiokkaan uran pappina toimien viimeiset 30 vuotta Karjalan kannaksella Räisälän pitäjän rovastina. Hänen neljästä lapsestaan Martti toimi tunnettuna asianajajana Helsingissä ollen sodan jälkeen mm. presidentti  Risto Rytin puolustusasianajaja. Tytär Hagar puolestaan jätti jälkensä suomenruotsalaiseen kirjallisuuteen eräänä sen valovoimaisimpana uudistajana.

Oskar Eligius,s. 1856 näki 60 elinvuotta, eli elämänsä maanviljelijänä ja omisti Valkeakoskella olevan Lotilan kartanon. Oskarin yhdeksästä lapsesta Matti toimi Tampereella syyttäjänä Suomen historian  käännekohdissa.

Josefina Konkordia, s. 1858 kuoli kotonaan Salmiossa 27-vuotiaana perheettömänä

Maria Aurora , s. 1859 eli 92-vuotiaaksi. Hänellä oli 12 lasta kahdesta eri avioliitosta. Hän kasvatti lapsensa pääosin yksinhuoltajana elättäen perheensä kodinhoito- ja yrittäjyystaidoillaan. Maria Auroran tyttäristä kaksi jatkoi suvun perinteitä Lopella, toinen Salon kartanon ja toinen Leppäniemen kartanon emäntänä.

Matilda Antoinette, s.1860 kuoli jo 24 vuoden iässä ensimmäisen lapsensa synnytykseen Laihialla.Hän oli naimisissa Laihian lukkarin Isak Ketosen kanssa.

Richard Alexander, s. 1861 eläen 76 vuotiaaksi,  lähti nuorukaisena Pietariin, valmistui siellä kultaseppämestariksi ja palasi perheineen Suomeen maanviljelijäksi ja kartanonomistajaksi. Hänellä oli 7 lasta, joista 3 selvisi aikuisikään. Näistä nuorin Etel oli Reino Pentikäisen äiti.

Anna Olivia,s.1863 ja eli 83 vuotiaaksi. Hänen ainoa oma lapsensa kuoli heti syntymänsä jälkeen. Nimismies Branderin rouvalla oli kaksi kasvattitytärtä.

Bertha Emilia, s.1866 saavutti 85 vuoden iän. Rautakosken ruukin emännällä oli 12 lasta ruukin patruuna Victor Casimir Schultzin kanssa. Schultzin suvun sukutietoja löytyy linkistä http://vuorenlaella.net/

Johan Salomon, s. 1870, elinvuosia 86, muutti nuorena miehenä Pietariin, jossa hän valmistui puuseppämestariksi toimien muutamia vuosia myös Moskovassa. Loppuelämänsä hän eli Helsingin seudulla liikemiehenä. Jonnilla ei ollut omia lapsia, vaan yksi kasvattitytär.

 


24280248