Blogin arkisto

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:207349 kpl
Share

 

SALMION KARTANON HISTORIAA

 

Salmion kartanosta on Marita kirjoittanut historiakirjan, 60 sivua ja lähes 80 kuvaa. Kirjaa voi tilata hintaan 60 €/kpl ja postikulut.

Ohessa lyhennelmä kirjan aineistosta:

 

Salmion juuret - Salon kartanon synty

 

Lopella Salon kylässä oli 1500-luvulla kuusi taloa Vuonna 1607   Tuomas Jussinpoika yhdisti tiloja ja toimi itse  Salon  ratsutilan ratsumiehenä Ruotsin kuninkaan joukoissa.   Tila siirtyi 1617 linnanvouti Antti Eerikinpoika Haran omistukseen ja häneltä pojalleen Eskolle. Tältä tila joutui tuntemattomasta syystä kruunulle ja vuonna 1645 omistajaksi tuli Helsingin pormestari Lorens Håkansson, myöhemmin Laurenz.  Ruotsin kuningatar Kristiina myönsi Salon tilalle säterivapauden  1648.   Salo oli näin muuttunut rälssitilaksi.   

Salon rälssi peruttiin vuonna 1682 ja siitä tuli ratsuvelvollinen säteri. 

Laurentzien aikana rakennettiin vuonna 1800 Salon tilan päärakennus, joka edelleen on pystyssä ollen Lopen vanhimpia asuinrakennuksia.  Laurentzien aika kesti 200 vuotta aina vuoteen 1844, jolloin tilan osti   sukuun tullut  vävy, lippujunkkari Adolf Fredrik Sohlman.  

Kuvassa Salon kartano 1900-luvun alun asussa. 

 


 

Nimismies Johan August Lindberg  1860 - 1876

Salmion tilan synty ajoittuu lähes 150 vuoden taakse. Salon kartanon omistaja Adolf Fredrik Sohlman myi  vuonna 1860 Salon maa-alueesta kolmanneksen eli 7 000 tynnyrinalaa ( yli 3500 ha) vävylleen  nimismies Johan August Lindbergille, joka oli naimisissa  hänen  vanhimman tyttärensä Amanda Amalian kanssa.  Kauppaan sisältyivät Rautakosken ruukki, öljymylly, Röykän jauhomylly ja 12 torppaa.   Tämä maa-alue nimettiin Salmioksi. 

Lindberg oli kaupan tapahtuessa  33 vuotias. Hän rakennutti pääosan rakennuksista, raivautti pellot ja elätti suurperheensä.  Vuonna 1874 Lindberg erotti Salmion tilasta Rautakosken ruukin ja 507 tynnyrinalaa maata sen ympäristöstä ja myi  alueen Rautakoski Oy:lle. Päätilan nimenä pysyi  edelleen Salmio. Kaksi vuotta  ruukin perustamisen jälkeen Salmion omistus siirtyi  vuonna 1876 Carl Johan Olssonille.                        

 


 

Maanviljelijä Carl Johan Olsson  1877 – 1894 ( 1911)

 

 C J Olsson oli syntynyt Ruotsissa Itä - Göötanmaalla Wretaklosterin pitäjässä vuonna 1822. Hän oli tullut alun perin Helsinkiin Puotilan kartanon pehtoriksi ja mennyt vuonna 1854 naimisiin viereisen Borgsin ratsutilan tyttären Antoinette Borgströmin kanssa. Olsson oli Puotilan jälkeen toiminut Hausjärvellä Erkkylän kartanon pehtorina ja muuttanut sieltä Lopelle ostettuaan itselleen Launosista Kerolan tilan vuonna 1859.

 Salmioon muuton aikana Carl Johan oli 55 vuotias ja  puoliso Antoinette  48 vuotias.  Pariskunnalla oli tuolloin elossa yhteensä 9 lasta. Olssonit asuivat Salmiossa lopun elämäänsä eli yli 30 vuotta.  

 Olsson jatkoi peltojen raivausta ja   peltoa oli hänen aikanaan 90 ha ja niittyä 214 ha.  Vuonna 1900 Salmiossa oli eniten torppia Lopen taloista, 25 kappaletta. Olssonin kiinnostuksen kohteena olivat monet yleishyödylliset asiat. Hän perusti vuonna 1902 Salmion kartanon alueelle alemman kansakoulun, johon  opetusvälineet tulivat kunnalta.

Carl Johan myi  kartanon vävylleen Rautakosken ruukin Viktor Schultzille jo vuonna 1894. Kun aiemmin Rautakoski oli erotettu Salmion maista, niin nyt 20 vuotta myöhemmin   Salmio liitettiin Rautakosken alueeseen.

Olsson jätti itselleen täyden hallinta- ja nautintaoikeuden Salmioon.  Näistä oikeuksista hän luopui vuonna 1907 laaditulla eläkekirjalla, jossa määriteltiin vanhuksille varsin hyvät edut heidän loppuelämäkseen.  Carl Johan kuoli Salmiossa vuonna 1910 ja Antoinette vuonna 1911.

Kuvassa Carl Johan Olsson Salmion pihalla vuonna 1902.


Ruukin patruuna G V C Schultz    1894 - 1909

Omistusjärjestelyjen aikaan Olssonien nuorin tytär Bertha oli 28 vuotias seitsemän lapsen äiti ja puolisonsa Victor 43 vuotias.  Schultzit asuivat Rautakosken ruukin päärakennuksessa. Salmiossa oli karjanhoitaja ja muita palkollisia.

Kuvassa Schultzien perhe Rautakosken salissa.


Kamariherra Hjalmar Linder  1909 – 1918

Schultz myi Salmion kartanon ja toimintansa lopettaneen Rautakosken ruukin rakennuksineen sekä maineen  Mustion kartanon kamariherra Hjalmar Linderille vuonna 1909 Olssonien vanhusten vielä eläessä.   Victor piti  itsellään nautinta- ja hallintaoikeuden Rautakosken rakennuksiin ja peltoihin Olssonien eläkekirja siirtyi kaupan mukana Linderin vastuulle. Linderin   auto liikkui useaan Salonkylän teillä. Hänen aikanaan Salmion metsiin tehtiin merkittäviä istutuksia ja  rakennettiin tukinuittokanava, joka yhdisti Keritty-järven ja Myllylammen, josta tukit voitiin uittaa Rautajokea pitkin Puneliaan. 


Hyvinkää - Pyhäjärvi Rautatie Oy   1918 - 1921

Linder siirsi Salmion   lokakuussa 1918 Finska Finansaktiebolagetille. Kahta kuukautta myöhemmin  tämän omaisuus joutui  Hyvinkää-Pyhäjärvi Rautatie Oy:lle. Molemmat yhtiöt olivat Linderin omaisuutta, joten itse asiassa hänen omistusaikansa Salmiossa kesti 12 vuotta


Högfors Oy   1921 - 1933

Mutkikkaiden finanssijärjestelyjen jälkeen Högfors Oy:stä tuli Rautatieyhtiön pääomistaja.  Högforsin edustajina Rautatieyhtiön hallituksessa toimivat  puheenjohtajana vapaaherra Johan Cronstedt ja varajäsenenä Hugo Hinnerichsen.

Högforsin ruukilla oli omistuksessaan yhteensä 20 tilaa neljässä pitäjässä. Näistä Salmio oli suurin. Sitä pidettiin erikoisena nähtävyytenä kauniiden näköalojen ja koskemattoman luonnon ansiosta. Johtaja Hinnerichsen otti Salmion perheensä kesänviettopaikaksi. Salmiossa kasvatettiin erityisesti yhtiön nuorta Ayshire-karjaa.  Högforsin aikana  Salmioon liitettiin lisää tiluksia. Vuonna 1930 sen kokonaisala oli 4127 ha, josta peltoa oli 67 ha ja laidunta 20 ha. Torppien itsenäistyminen pienensi Salmiota yli 700 ha. Högfors  hoiti nähtävästi kovin hitaasti lainsäädännön vaatiman torpparien maiden luovutuksen ja tämä aiheutti paikkakunnalla pitkään tyytymättömyyttä. Högforsin taseessa Salmio oli yhteensä 12 vuotta.


Kymi Oy 1933-1984

Högfors liitettiin vuonna 1933 Kymi Oy:hyn, jolloin Salmio siirtyi Kymi Oy:n metsäosaston hallintaan.  Hugo Hinnerichsen jatkoi Kymi Oy:n hallituksessa toimien varapuheenjohtajana vuodet 1940 - 1952 eli kuolemaansa saakka. Näin Hinnerichsenien aika jatkui Salmiossa Kyminkin ajan. Salmion suurin kunnostusvaihe ajoittui vuoteen 1936, jolloin julkisivu uudistettiin.  

Sotien jälkeen Salmiosta myytiin n. 200 hehtaaria maata sisältäen Punelian rannassa olevat pellot ja Pehtorilan ulkorakennuksineen Kiurun siirtolaisperheelle, jonka jälkeläiset asuttavat  edelleen Pehtorilaa ja Punelian rantoja. Sota-aikana yhtiöllä oli Salmiossa työvelvoitettuina venäläisiä ja inkeriläisiä sotavankeja. Nämä viihtyivät hyvin sijoituspaikassaan ja sodan loputtua kaikki osapuolet erosivat itkien vankien joutuessa palaamaan takaisin Neuvostoliittoon. 1950-luvulta alkaen päärakennuksen keittiön ja huoneen tiloissa asui talonmiesperhe.  Kymin aikana Salmiossa järjestettiin hirvijahteja, rapuillallisia ja erilaisia yhtiön suunnittelutilaisuuksia. Loppuvuosina Salmion käyttö liittyi lähinnä erilaisiin metsänarviointitilaisuuksiin, joiden yhteydessä yhtiön miehet käyttivät saunaa ja saattoivat joskus käydä myös metsällä. Kymi Oy, myöhemmin Yhtyneet Paperitehtaat Oy- UPM   hallitsi Salmiota 51 vuotta.

Kuvassa Salmio 1931 ennen julkisivun uudistusta.


Nokia Oy      1984 - 2002

Nokia osti Salmion Yhtyneiltä vuonna 1984.

Omistuksen vaihdon syynä kerrotaan olleen Salmion rakennusten huonokuntoisuuden. UPM ei ollut halukas kunnostuksen vaatimiin investointeihin ja uhkana oli rakennuskannan tuhoutuminen. Päärakennusta ja siihen liittynyttä metsästysoikeutta hallinnoi alkuun  Sako-Tikka Oy Riihimäeltä. Tällöin Salmion käyttö oli pääosin asetehtaan asiakkaiden vierailuja varten. 

Salmion hallinta ja käyttö siirtyi Sakolta Nokian Keskushallinnolle vuonna 1987. Salmion rakennusten kunnostusta tehtiin vähitellen. Ulkopinnat maalattiin ja sisätilat siistittiin. Salmiota käytettiin Nokian johdon vieraiden metsästysretkien tukikohtana muutaman kerran vuodessa. Samoin eri yksiköt pitivät suunnittelukokouksiaan Salmion tiloissa. Houkuttelevaa olisi ajatella, että nykyisen Nokia konsernin liiketoimintojen linjaukset olisivat syntyneet näissä johtoryhmien kokouksissa.


Reino Pentikäinen ja Marita Kaatrala - Pentikäinen   2002­-

Pentikäiset ostivat Salmion omistukseensa ja omaan käyttöön kesällä vuonna 2002. Olssonin suvun sukututkimus oli nostanut Salmion muistojen hämärästä osaksi tätä päivää. Päärakennus on näin saanut ensimmäiset vakituiset asukkaansa lähes 100 vuoteen jatkamaan Olssonin suvun perinteitä.

Salmion rakennuskantaa ja pihapiiriä on herätelty varovasti henkiin. Olssonien jälkeläiset ovat laajalti löytäneet tiensä juurilleen.


 


24280248