Kymi Oy 1933-1984

 Högfors liitettiin vuonna 1933 Kymi Oy:hyn, jolloin Salmio yhdessä monien muiden tilojen kanssa siirtyi Kymi Oy:n metsäosaston hallintaan. Hugo Hinnerichsen jatkoi Kymi Oy:n hallituksessa toimien varapuheenjohtajana vuodet 1940 - 1952 eli kuolemaansa saakka. Näin Hinnerichsenien aika jatkui Salmiossa Kyminkin ajan.

Salmion suurin kunnostusvaihe ajoittui vuoteen 1936, jolloin julkisivu uudistettiin. Pääoven ympärille sijoitettiin klassistiset veistetyt pylväät. Keittiön siipi purettiin, jolloin rakennus tuli L-muotoon.

A_Salmio__0002.jpg

Hugo Hinnerichsen oli hiljainen patriarkka, joka viihtyi hyvin Salmion luonnossa. Hän ei yleensä ajanut itse autoa ja kerran innostuttuaan kokeilemaan ajamista kesälomallaan, hän ajoi auton suoraan puuliiterin seinään. Kerran hän Helsingissä tönäisi autollaan erästä tietä ylittävää mieshenkilöä. Hugo huusi ikkunasta ruotsiksi, että pois törmäilemästä kadulta auton tieltä. Mies osoittautui tuolloiseksi presidentti Relanderiksi.

Vuonna 1945 Hugo Hinnerichsen täytti 70 vuotta ja Kymi Oy lahjoitti hänelle Lennart Segerstrålen maalaaman öljyvärityön. Maisema on Salmion kiviaidalta peltojen yli Punelialle. Maalauksen tyttö on Helene Hinnerichsen, myöh. Ahlberg.

Segestrale.jpg

Sotien jälkeen 1945 Salmiosta myytiin n. 200 hehtaaria maata sisältäen Punelian rannassa olevat pellot ja Pehtorilan ulkorakennuksineen Kiurun siirtolaisperheelle Kiurujen jälkeläiset asuttavat nykyään edelleen Pehtorilaa ja Punelian rantoja.

Helmikuussa 1944 pidetyssä kyläkokouksessa Vojakkalassa päätettiin perustaa Länsi-Lopen Sähkö Oy, joka huolehtisi paikallisen sähköverkon rakentamisesta Salonkylän alueella. Kymi Oy:n hallitus päätti samana vuonna myöntää 88 000 mk Salmion osuudeksi sähköistyskustannuksiin. Sähköt kartanoon asennettiin lopulta vuonna 1956.

Sota-aikana yhtiöllä oli Salmiossa työvelvoitettuina venäläisiä ja inkeriläisiä sotavankeja. Nämä viihtyivät hyvin sijoituspaikassaan ja sodan loputtua kaikki osapuolet erosivat itkien vankien joutuessa palaamaan takaisin Neuvostoliittoon.

Helene Hinnerichsen meni naimisiin vuonna 1950 Hugo Ahlbergin kanssa, josta myöhemmin tuli tunnettu radioääni ja Scan- auton pitkäaikainen toimitusjohtaja. Seurusteluaikana Hugo tuli telttailemaan salaa Helenen isovanhemmilta Punelian rannalle tavatakseen kesäaikaan Heleneä. Nuoripari ehti vierailla Salmiossa pari vuotta ennen isoisä Hugon kuolemaa, minkä jälkeen loppui yli 30 vuotta kestänyt Hinnerichsenien aika.

Tämän jälkeen Salmion käyttö jäi Kymi Oy:n metsäosaston, myöhemmin Yhtyneiden Paperitehtaiden metsäosaston tarpeisiin. 1950-luvulta alkaen päärakennuksen keittiön ja huoneen tiloissa asui talonmiesperhe.

Hugo Hinnerichsenin ollessa Kymi Oy:n johtokunnan jäsen, kokouksia pidettiin kesäaikaan usein Salmiossa. Salmiossa myös pidettiin yhtiön suunnittelukokouksia, laadittiin PTS- suunnitelmia ja mietittiin strategioita.

Hugo Hinnerichsen kuoli v 1952.Malin kuoli 1956. Tyttärentytär Helene Ahlberg v 2016.

Kymin ajalta löytyy UPM:n arkistossa tallella Salmion vieraskirja vuosilta 1952-1982. Pääosin isäntänä toimi yhtiön edustajina Curt Block ja hänen vaimonsa Birgit Block. Usein vietettiin rapujuhlia. Aulangon puuhuutokaupan yhteydessä yövyttiin Salmiossa. Lisäksi järjestettiin hirvijahteja. Ainakin kerran oli vieraita USA:n suurlähetystöstä. Muistikuvien mukaan myös YAA -sopimuksen aikoina joku venäläinen korkea valtiovieras piipahti Salmiossa hirvijahdissa isojen mustien autojen kuljettamana.

Salmion portailla Kymi Oy:n hallitus vuonna 1949.

Kymi_OYn_hallitus_1949.jpg

Kymi Oy palkkasi Salmioon 1952 alkaen  talonmiespariskunnan;  Olli ja Martta Aallon.  Heille oli erotettu asunnoksi puolet keittiöstä sekä takahuone. Yhtiön keittiö oli erotettu väliseinällä. Aallot asuivat Salmiossa 1950-luvulta aina 1970-luvun lopulle. Tuohon aikaan vietti useita kesiä heidän luonaan tuttavan tytär x, jonka muistikuvien mukaan Salmion pikkuhuoneet olivat täynnä sänkyjä, salissa oli iso avotakka sekä hirvenpää seinällä. Talvisin lämmitettiin puu-uuneja harvakseen. Keskuslämmitys helpotti paljon Ollin tehtäviä. Martan muistetaan kirjoittaneen romaanin jossain vaiheessa. Lapset eivät saaneet käydä yhtiön puolella, mutta vintille saattoi nopeasti vilahtaa keittiön läpi. Kun mustat autot ajoivat pihaan, miehet lähtivät metsälle ja naiset jäivät seurustelemaan saliin. Yhtiön oma henkilökunta huolehti keittiön toimista.

Aaltojen aikana vierailivat vuonna 1975 Salmiossa Olssonien jälkeläiset Kirsti Granberg, ent. Schultz sekä Greta Johansson, ent Schultz. Kuvasta näkyy hyvin, kuinka ulkomaalaus oli tuolloin jo pahasti rapistunut. Seuraavana vuonna 1975 Kymi maalautti päärakennuksen.

untitled-scanned-36.jpg
Vuonna 1980 hirvijahdissa ovat olleet mm. englantilainen kirjailija Frederick Forsyth  sekä Kari Kairamo, Erkki Reenpää ja Frederik Castren. Muita yövieraita ovat olleet myös ”valtakunnan ylimetsästäjä” Tauno Mäki, Leo Jouhki, Matti Mäyrä ja Harry Mildh.
Kirjailija Frederick Forsyth on kirjoittanut mm. teokset Shakaali ja Sodan koirat. Salmion käynti liittynee nähtävästi hänen tutustumiseensa Sakon tuotevalikoimaan. Metsästys tuotti myös tulosta yhden hirvilehmän verran.

 

1980-luvun alkupuolella  alkoi Salmio kuitenkin jäämään ilman Kymin johdon huomiota. Käyttö jäi metsäpäälliköiden satunnaisten käyntien varaan. Korjauksia ei enää tehty ja yksinäinen talo veti puoleensa myös satunnaisia ulkopuolisia vierailijoita. Metsäpäällikkö, myöhemmin metsäneuvos Henry Kvist, jonka vastuulle Salmio kuului, päätti yrittää löytää kartanon rakennuksille uuden omistajan ja jättää metsät edelleen Kymi Oy:lle. Kvist vietti myös itse vapaa-aikojaan perheineen Salmiossa satunnaisesti. 

Pihapiirin elämää seurasi pehtorilassa asuva 1940-luvulla Karjalasta tullut Erkki Huhtala, joka ilmoitteli, jos jotain outoa asujamistossa tapahtuu. Erkki soitteli vielä 2010 luvulla Espanjaan, kun näki vieraan auton ajavan pihapiiriin. Nyt Erkin osin korvaa kamerajärjestelmä

Naapurin_Erkki_2.jpg

24280248