Lindbergit 1860-1877

Salon kartanon eteläosa nimeltään Salmio tuli siis A F Sohlmanin vävyn August Lindbergin omistukseen vuonna 1860. Lindberg oli syntynyt Lemulla vuonna 1827 lukkarin poikana ja hän meni naimisiin syyskuussa 1855 Salon kartanon tyttären Amanda Sohlmanin kanssa ollessaan Lopen piirin nimismies. Amanda oli miestään 8 vuotta nuorempi. Kun avioliitosta oli kulunut viisi vuotta Salmio siirtyi vuonna 1860 Lindbergien omistukseen. August oli tällöin 33 vuotias.Lindbergin aikana nimismiespiiriin kuuluivat myös Janakkala sekä osia Rengosta ja Hausjärvestä.


Lindbergin tiedetään aina korostaneen tulevaisuuteen varautumisen tärkeyttä. Kun maata alkaa viljellä, niin ensin on synnytettävä leipäviljasta 3 vuoden varastot.Tämä oli Lopen alueelle hyödyksi suurten nälkävuosien 1866-67 aikana. Salmio oli kuuluisa avuliaisuudestaan. Päivittäin puuropadat olivat kaikille tarjolla ja pitkät nälkäjonot täyttivät Salmioon menevän tien. Kirkonkylällä oli Salmion hevonen jokapäiväinen vieras kuljettaen ruumiita kirkolle.

Nälkävuosien vaikeana aikana vuodet 1865 - 1868 Lindberg toimi Lopen kuntakokouksen puheenjohtajana. Luultavasti ainakin osa kartanon alueen pitkistä kiviaidoista on peräsin tältä ajalta, kun ruuan vastineeksi ihmiset tekivät vastapalveluna saamastaan ruuasta kiviaitoja.

Salmion mailla alkuvaiheessa viljelysmaata oli vain torpilla. Lindberg raivasi aikaa myöten suuren alan uutta peltoa. Hän rakennutti Punelia - järven rannalle luonnonkauniille paikalle joukon asuin- ja talousrakennuksia. Pääosa rakennuksista valmistui luultavasti vuosina 1861-1863. Kuva päärakennuksesta 1930-luvulla.

Paarakennus3.jpg

Tuntemattomasta syystä August ryhtyi Lopen kirkonkylällä kauppiaaksi vuosina 1869-1871, jolloin hänen veljensä hoiti Salmiota.

Kouluasiat olivat lähellä Lindbergin sydäntä - olihan hänellä itsellään suuri lapsijoukko. Vuonna 1873 hän ehdotti kirkolliskokoukselle tyttökoulun perustamista Salmioon. Tuolloin Sohlman oli jo saanut perustetuksi poikakoulun Saloon. Tämä kouluhanke kuitenkin raukesi rahoituksen puutteeseen.

Vuonna 1874 marraskuun 2. päivänä Lindberg erotti tilasta Rautakosken ruukin ja 507 tynnyrinalaa maata sen ympäristöstä ja myi ruukin alueen Rautakoski Oy:lle. Päätilan nimenä pysyi Salmio. Ruukin osakkaina olivat Lindbergin lisäksi Grönfors, Sumelius sekä Lars Gustaf Schultz Padasjoelta, joka aloitti ruukin isännöitsijänä. Ruukki käytti mm Puneliasta nostettua järvimalmia, jonka yksi esiintymä oli Salmioon kuuluneiden Selkäsaarien lähellä.

Osakekirja.JPG

Salmio kuului Lindbergille siis 16 vuotta, joiden aikana hän rakennutti pääosan rakennuksista, raivasi pellot ja huolehti suurperheestään. Salmioon muutettaessa lapsia oli ollut kolme: Hjalmar August, Karl Leonard ja Axel Valdemar. Vuoden 1860 jälkeen syntyivät Salmiossa lisäksi Oscar Alexander, Johan Birger, Werner Agathon, Theodor Ossian, Knut Eugen, Hanna Maria, Arthur ja Naima Elisa. Perheen 11 lasta, joista 9 oli poikia ei voinut välttyä kuolemantapauksilta. Vuonna 1868 eli nälkävuosien aikaan kuolivat Salmiossa pojat Theodor ja Knut ollen tuolloin vain alle kahden vuoden ikäisiä.

Tiedetään, että kun loppilaiset halusivat repiä tarpeettomana alas vanhan Pyhälle Birgitalle omistetun puukirkon, niin nimismies Linberg tarjoutui ostamaan sen pyydettyyn hintaan ja lahjoitti kirkon Lopen seurakunnalle.

Myytyään Salmion Lindbergit muuttivat huhtikuun lopussa vuonna 1877 Helsinkiin kahdeksan lapsensa kanssa, joiden ikä vaihteli 4- 20 vuoden välillä. Lähes 50 vuoden iässä Lindberg ryhtyi tuolloin kauppiaaksi. Perhe asui Liisankatu 15. Heillä oli rautatarvikekauppa. Saattoivat myös myydä Rautakosken ruukin tuotteita.Perhe hankki itselleen kesäpaikan Solbackan Snappertunasta. August kuoli Helsingissä vuonna 1884 57 vuotiaana seitsemän vuoden kuluttua poismuutosta Salmiosta. Amanda kuoli vuonna 1895.

Lindbergin lapset

Augustin ja Amandan perheeseen syntyi 13 lasta, joista kolme ensimmäistä Salossa ja kymmenen Salmiossa. Lapsista 10 oli poikia ja 3 tyttöä. On siinä ollut vipinää Salmion tantereilla. Tytöistä Fanny kuoli Salmioon muuton aikoihin. Torsten syntyi ja kuoli 1862 heikkouteen. Pojista Theodor ja Knut kuolivat samana vuonna 1868 nälkävuosien aikaan; Theodor isorokkoon. Lapsista 9 selvisi aikuisiksi ja he muuttivat Helsinkiin v 1877. Vanhin poika Hjalmar muutti jo vuonna 1875 johtuen varmaan opiskelun aloittamisesta.


Lapset opiskelivat ja suorittivat pääosin korkeakoulututkinnon. Pojista Hjalmar valmistui arkkitehdiksi, Carl samaten ja hänen poikansa Carolus oli aikanaan ensimmäinen tohtoriväitöksen tekijä arkkitehtuurista. Axel luki juristiksi ja sai myöhemmin merenkulkuneuvoksen arvonimen. Hänen ainoa lapsensa Ester väitteli teatterihistoriasta ja hoiti pitkään alan professuuria. Oscar luki juristiksi ja toimi isänsä tapaan nimismiehenä. Hänellä oli viisi lasta. Werner oli myös juristi ja vastusti virassaan venäläisten sortotoimia joutuen lyhyeksi aikaa Pietariin vankilaan. Hänellä oli kolme lasta. Tytär Hanna luki kielitieteestä filosofian lisensiaatiksi ja väitteli ensimmäisenä naisena tohtoriksi.. Hänellä oli kaksi lasta. Arthur valitsi sotilasuran, haki Kadettikouluun ja eteni Venäjän tsaarin henkikaartiin, mistä jäi pois everstiluutnanttina. Hänellä oli yksi poika.


Lapsista 4 kuoli alaikäisenä Salmiossa. Salmiossa syntyneillä Lindbergien lapsilla oli ainakin 13 jälkeläistä. Kaikki he kouluttautuivat Helsingin yliopistossa tai teknillisessä korkeakoulussa, joten muutto Helsinkiin osoittautui onnistuneeksi. Perheen isä Augustin kuollessa 1884, nuorin Naema oli vasta 11 vuotias

Hjalmar August 1856 - 1885
Hjalmar, vanhin lapsista oli 14 vuotias perheen ryhtyessä Salmion rakentamiseen. Perheen muuttaessa Helsinkiin hän oli 21vuotias. Hän kouluttautui arkkitehdiksi. Hjalmar kuoli 29vuotiaana. Helsingissä.

Carl Leonard 1857 -1890
Carl oli poismuuton aikana 20 vuotias. Hän valmistui arkkitehdiksi ja avioitui vuonna 1888 31vuotiaana Hämeenlinnassa Selma Wilhelmina Åkermanin s. 1866 kanssa. Vuoden kuluttua syntyi poika Carolus.

Carolus valmistui isänsä tapaan teknillisestä korkeakoulusta arkkitehdiksi ja toimi professorina. Hän väitteli ensimmäisenä arkkitehtina tohtoriksi v 1919. Hänellä oli oma toimisto, kunnes vuonna 1925 hänet kutsuttiin hoitamaan alan professuuria Teknilliseen Korkeakouluun ja hän hoiti virkaa 30 v. Hän oli myös merkittävä urheiluvaikuttaja ja toimi pitkään Palloliiton puheenjohtajana. Hän avioitui Elin Katilan kanssa vuonna 1914. Carolus kuoli vuonna 1954. 

Carl  Leonard kuoli poikansa syntymästä  vuotta myöhemmin v 1890 tapaturmaisesti Keravan asemalla Tuusulassa. Selma eli vuoteen 1948. Molemmat on haudattu Ahveniston hautausmaalle Hämeenlinnaan.

Carolus_ja_isansa_hauta_Ahvenisto_14_2.JPG

Fanny Amanda 1859 – 1960

Fanny eli alle vuoden Salmioon muuttamisen aikoihin, kuolinsyynä hampaiden puhkeaminen.

Axel Valdemar 1860 – 1941

Axel_Valdemar_Lindberg.JPGAxel syntyi Salmiossa samana vuonna kuin Fanny kuoli 1860. Hän asui Salmiossa aina 17 ikävuoteen saakka. Axel valmistui ylioppilaaksi Helsingissä v 1879.

Axel avioitui vuonna 1889 Pietarissa viiden vuoden opiskelun jälkeen Maria Georgina Tammelander s 1866 Tallinnassa.

Juristiksi hän valmistui Helsingin Yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa1884. Hän aloitti uransa senaatin kanslistina ja eteni virkaportaita hallintoneuvokseksi ja merenkulkuneuvoksesi. Lisäksi hän osallistui aktiivisesti työnsä ulkopuolella kansalaistoiminnan eri muotoihin. Aina oli aikaansaava ja puuhakas. Hän osallistui Suojeluskunnan, Sotilaskotiyhdistyksen, Punaisen Ristin ja Lastensuojeluyhdistyksen toimintaan. Häntä kuvataan idearikkaaksi, nuorekkaaksi, ja laajan ystäväpiirin omaavaksi puuhanaiseksi.

Axel kuoli 81 vuoden iässä vuonna 1941 ja Aina nopeasti edenneeseen tautiin v 1937.

Axelin ja Ainan perheeseen syntyi yksi tytär Ester Margaretha v. 1890 Helsingissä. Ester kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1907. Hän eteni opiskeluissaan Helsingin yliopistossa filosofian tohtoriksi ja professoriksi teatterihistorian alalta. Ester avioitui Helsingin kaupunginjohtaja Erik von Frenckellin kanssa v 1912 ja heille syntyi kolme lasta, joista yksi oli teatteriohjaajana tunnettu Vivica Bandler. Erikin kuten Esterinkin juuret olivat Tammelan pitäjän Saaren kartanossa.Ester toimi äitinsä Ainan kanssa monissa  hyväntekeväisyyshankkeissa.

Frenckellit vierailivat 1950-luvulla Salmiossa, siis Esterin isän Axelin syntymäkodissa

Ester kuoli Helsingissä v 1974. Hautakivi on Hietaniemessä.

Torsten Fredrik 1862 – 1862

Torsten syntyi ja kuoli Salmiossa heikkouteen.


Oscar Valfrid Alexander 1863 – 1922

Oscar syntyi Salmiossa ja oli Helsinkiin muuton aikana 14vuotias. Hän avioitui 26vuotiaana vuonna 1889 Turussa Ellen Emilia Illmanin s 1866 Ilmajoella, kanssa, Perheeseen syntyivät lapset:

Thyra s.1890 Heinävesi, myöh. Tallberg ja Kalaja
Åke s.1891 Heinävesi,lähti merille ja kuoli punatautiin Australiassa v 1907
Jarl Viking August Oscar s.1895 Savonlinnassa. Jarl avioitui v 1927 Helsingissä Rode Ester Stenrothin kanssa. Jarl kuoli Tukholmassa 1962.
Folke s.1903 Heinävesi, kuoli Turussa 1906.
Margit s.1904 - Heinävesi, myöh. Nordlund, kuoli 1971. Oli mezzosopraano
Oscar toimi monella paikkakunnalla nimismiehenä. Oscar kuoli 59 vuoden iässä Kuusankoskella 1922 ja Ellen vuonna 1938.

Johan Birger 1964 – 1900


Johan syntyi Salmiossa, missä asui 13vuotiaaksi. Hän kuoli Porissa v 1900 36vuotiaana. Hän oli ehtinyt toimia konditoristina siellä vuoden ja kuoli äkillisesti aivohalvaukseen

Werner Agathon  1866 – 1938

verner_agathon_lindberg_1866_1938.jpgWerner syntyi Salmiossa 1866 ja ehti elää 11 ensimmäistä vuottaan siellä. Hän kuoli Hämeenlinnassa 1938 72vuoden iässä. Hän kävi koulunsa Helsingissä.

Vuonna 1890 Werner muutti 24 vuoden iässä Hämeenlinnaan saatuaan viran Hämeen lääninhallituksessa kanslistina. Vuonna 1894 hän siirtyi maistraattiin ja hoiti sivutoimenaan kruununmakasiinia, kunnes se lakkautettiin vuonna 1925.


Werner avioitui vuonna 1902 36 vuoden iässä Sigrid Elisabeth Aschanin s. 1876 Hämeenlinnassa kanssa.


Heille syntyivät lapset:
Ole Håkan Agaton s.1903 - 1983: hovioikeudenneuvos, pankinjohtaja, Tampere
Hans Kasten Agaton s.1904 - 1974, Porvoo
Gretel Birgit Solveig s.1910 - 1998

Hämeenlinnan maistraatti jätti ottamatta huomioon toisen sortokauden aikana voimassaollutta yhdenvertaisuuslakia vuonna 1912, ja kaikki jäsenet tuomittiin venäläisessä tuomioistuimessa neljän kuukauden vankeusrangaistukseen ja viranmenetykseen.

Oikeusraatimies Gustaf Leonard  Idestam ja Werner Lindberg vietiin Pietariin Krestyn vankilaan kärsimään rangaistusta huhtikuussa vuonna 1914 tuhatpäisen väkijoukon laulaessa isänmaallisia lauluja Riihimäen asemalla. Kun he palasivat tuomion kärsittyään heidät otettiin vastaan Hämeenlinnassa kunnianosoituksin. Maistraatti kieltäytyi julistamasta heidän virkojaan haettaviksi kuvernööri Spåren esittämistä uhkasakoista huolimatta, koska piti viroista erottamista laittomana. Päätöksen tehneet vt. raatimiehet saivat myös tuomion yhdenvertaisuuslain rikkomisesta.

Vallankumouksen jälkeen kolmen vuoden kuluttua vuonna 1917 Lindberg ja Idestam saivat virkansa takaisin. Werner oli mukana vapaapalokuntatoiminnassa, ja hän oli paikallisen VPK:n jäsen vuosina 1924 -1928 ja sen jälkeen kunniapäällikkö. Hänelle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan kunniamerkki.

Lindberg oli hyvä ja suosittu laulaja kaupungin seuraelämässä. Kuorossa hän lauloi toista bassoa. Luonteeltaan hänet mainittiin hiljaiseksi ja hyväntahtoiseksi sekä tunnolliseksi virkamieheksi, Hän kuoli 72 vuoden iässä Hämeenlinnassa vuonna 1938. Werner puolisoineen on haudattu Ahveniston hautausmaalle.

Theodor Ossian 1867 – 1868

Theodor syntyi ja kuoli Salmiossa isorokkoon nälkävuosina.

Knut Eugen 1868-1868

Knut kuoli muutaman kuukauden iässä Theodorin kanssa samana vuonna

Hanna Maria Eugenia 1869 – 1909

hanna_lindberg_1869_1909.jpgHanna syntyi Salmiossa vähän ennen joulua 1869.Hän ehti kasvaa Salmiossa elämänsä 8 ensimmäistä vuotta. Hanna kävi koulunsa Helsingin ruotsalaisessa normaalilyseossa ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1895 ollessaan 26vuotias. Tämän jälkeen hän eteni nopeasti Helsingin yliopistossa filosofian maisteriksi 1897 ja filosofian lisenssiaatiksi ja tohtoriksi 1902. Hän käänsi ruotsinkielelle useiden suomalaisten kirjailijoiden teoksia 1890-luvulla; Juhani Ahoa, Minna Canthia, Toivo Pekkalaa. Hanna meni naimisiin vuonna 1902 kielitieteilijä, professori Hans Hechtin kanssa. Häät tapahtuivat Helsingissä Alppilassa ja paikalla olivat Hannan veljet  perheineen.

Perhe asui alkuun Bernissä, mutta muutti myöhemmin Baseliin. Heillä oli kaksi lasta Torsten Axel s. 1903 syntymäpaikkana Kiel, Saksa sekä Ingeborg s.1907

Hanna kuoli Baselissa vuonna 1909 40vuotiaana. Lapset olivat tuolloin 6 ja 2 vuotiaat. He elivät nuoruutensa Hansin äidin Helenen kanssa.

Hans avioitui myöhemmin uudestaan. Hans osallistui vapaaehtoisena ensimmäiseen maailmansotaan ja sai taisteluansioistaan Sommessa ym kaksi rautaristiä. Hän oli juutalaistaustainen ja joutui myöhemmin ongelmiin toisen maailmansodan alkaessa työnsä suhteen.Hänen toinen vaimonsa oli arjalaista sukujuurta Hanna Meinhold. Hansin äiti Helene kuoli kuljetuksen aikana Grusin leirille vuonna 1940 86vuotiaana. Hans kuoli syöpään vuonna 1945

Torsten ansaitsisi oman lukunsa. Hän toimi teollisena suunnitelijana ja maalasi akvarelleja. Hän hakeutui sodan aikana Ranskaan v 1940 ja joutui ulkomaalaisleirille. Ranskassa hän liittyi mukaan vastarintaliikkeeseen nimellä Alex Brochet. Hän toimi Algeriassa, missä sai ampumavamman jalkaansa. Myöhemmin hän palasi de Gaullen armeijan joukoissa Saksaan. Torstenin vaimo Marthe oli teatterissa primaballerina ja hän palvoi miestään. Perhe asui 1975 Strassbourgista, missä Hans kirjoitti kirjoja sekä piti maalauksistaan näyttelyitä. Marthe kuoli siellä v 1985

Sisar Ingeborg puolestaan joutui sodan aikana Chileen, missä hän kirjoitti Atacama-alueelta etnografisia tutkimuksia.Hän käytti nimeä nuorena Lindberg ja meni myöhemmin naimisiin geologi Don Carlos Kohnin kanssa. Heillä on ainakin yksi lapsi Wulf Kohn.

Arthur 1871 - 1941

Arthur_Lindberg_1871_1941.jpgArthur syntyi Salmiossa ja oli poismuuttaessa 6 vuotias. Hänet hyväksyttiin vuonna 1888 17 vuoden iässä Suomen Kadettikouluun Haminaan.

Valmistuttuaan hän liittyi keisariperheen Henkikaartiin, jossa eteni luutnantiksi vuonna 1897. Kapteeni hänestä tuli vuonna 1905. Vuodet 1907 - 1916 hän toimi päällikkönä Kemijoen lauttayhdistyksessä. Vuodet 1916 - 17 Arthur oli toimitusjohtajana Harviala Oy ssä. Majuriksi hänet nimitettiin vuonna 1918 Sisällissodan alla.


Suomalaiset kutsuivat Venäjän armeijan upseereita yhteisnimityksellä ” Ryssän upseerit”. Tämän jälkeen Arthur osallistui Eestiin tehtyyn sotilaalliseen operaatioon ja nimitettiin everstiksi vuonna 1919. Hän oli vangittuna Punaisten toimesta Helsingissä. Vuonna 1924 hän siirtyi reserviin everstiluutnanttina. Vuodesta 1920 hän toimi liikemiehenä sekä Helsingissä että Viipurissa. Lohjan taimitarhan toimitusjohtajana hän oli vuodet 1937-39.


Arthur avioitui Helsingissä vuonna 1898 Alice Osbergin s 1875 kanssa. Perheeseen syntyi vuonna 1900 poika Per Waldemar Lindberg. Perillä oli kaksi lasta Märtha von Willebrandtin kanssa: Johan Erik 1927-1999 ja Elisabeth Hanna 1930-2018. Arthur kuoli 70 vuoden iässä v 1941 ja Alice kuoli v 1968. Per kuoli vuonna 1954.

Naema Elisabeth 1873 - 1892

Naema syntyi Salmiossa nuorimpana lapsista ja ehti kasvaa 4vuotiaaksi ennen perheen muuttoa Helsinkiin. Naema kuoli 19vuotiaana Helsingissä pitkäaikaiseen tulehdussairauteen heinäkuussa 1892. Hän asui äitinsä kanssa Liisankadulla. Amanda kuoli seuraavana vuonna.

Lindbergit jättävät Salmion v 1877

Salmiosta lähdettiin maailmalle jo 1800-luvulla. Vaikka kouluolot olivat heiveröiset Lindbergin oma-alotteisuus kouluasioissa kantoi hedelmää. Lukiota käytiin Hämeenlinnassa ja vasta kun oli korkeakouluopintojen vuoro vanhimmilla lapsilla, muutettiin Helsinkiin.
Lindbergien aikana tapahtui Salmion alueen uudisrakentaminen. Lisäksi kehitettiin vahvasti Rautakosken ruukin toimintaa. Raivattiin pellot, pidettiin karjaa ja kannettiin huolta 12 torpasta.

Linbergien kausi kesti n 17 vuotta. Alunperin iso 13 lapsen joukko pieneni sekä lapsikuolleisuuden että muiden sairauksien toimesta. Lapsista 4 kuoli Salmiossa. Myöhemmin Naema kuoli 19 vuoden iässä, Hjalmar 29vuotiaana Carl oli 31vuotias kuollessaan. Birger 36vuotias. Hanna kuoli 40vuotiaana.Oscar menehtyi 54 v. Werner ja Arthur n 70 ikäisinä. Axel eli vanhimmaksi 81vuotiaaksi. Tiheästi joutuivat Augusta ja Amanda hautaamaan lapsiaan jo eläessään.

Salmiossa syntyneiden lastenlapset 13 kpl hajosivat jo kauemmaksi maailmalle. Hannan poika asui loppuelämänsä Ranskassa, tytär Chilessä. Oscarin lapsista yksi lähti Australiaan, yksi Ruotsiin. Yhdessä sukupolvessa ensin siirryttiin maaseudulta kaupunkiin ja koulutuksen piiriin, toinen sukupolvi jatkoi kouluttautumista ja aloitti kansainvälistymisen. Samalla myös ammatinvalinnat monipuolistuivat juridiikasta ja insinööreistä kulttuurialoille musiikin ja taidemaalauksen piiriin.

Salmio jäi Lindbergien käsistä hyvään kuntoon. Metsät olivat hyvässä kasvussa, pellot lukuisista halloista huolimatta tuottivat elantoa ihmisille ja karjalle. Hyvät kalavedet vieressä, metsissä marjoja ja sieniä sekä riistaa. Oli aika siirtyä uusille omistajille.

Lindbergien hauta Hietaniemessä. August, Amanda, Axel ja Arthur puolisoineen.

Hauta_Hietaniemessa.jpg

 
24280248