Olga Mattilan muistelu:

Koivistolaiset työtavat,  
Koiviston viesti 17.10.1979

Kevähäl ko jäät tulliit jo heikoiks ni miehet toivat jäält pois jo kalapyyvykset, nuotat ja verkot. Nuotat korjasiit katoksii parsil ja verkot aittoi naulaa. Miehet hoisiit siel myös hevoset ja tekkiit hevostöitä. Ja ko rakensiit paljo uusii laivoi ni miehii piti usjast tuuva metsäst hevosil laivoi tarvepuita. Hyö kunnostiit seiluukuntoo niitä laivoi, mitkä oliit kotirannas talvehtimas.Jot ol siel kevähäl aina kilkutusta ja kalkutusta kyllii rannoil. Laivat ko olliit sit seiluukunnos ni läksiit taas rannast lastaamaa. Kene laiva lastas millo halkoi, kene santaa, sorraa, kivvii tai millo rahtasiit viel muuta tavaraa Pietarii tai muihiki kaupunkeihi. Suuremmat laivat seilasiit viel kauempaaki ulkomaa satamis.

Naiset tekkiit kaik taloustyöt kaikkii vuuve aikoi sekä hoisiit karjan. Ja keräsiit lankaa ja kuttoit kankahii sekä neuloit villapaitoi, sukkii, kintahii, lapasii ja kaulavaattehii sekä parsiit verkkoi. Naiset ompeliit vattehii millo kelkii perreejäsenel ja valmistiit ruokaa perehel kolmekii kertaa päiväs. Kevväämmäl ko sai tehhä jo peltotöitä ni naisväkkee ol siel työs mukan kuka kotont vaa jous. Eihä kaik aina päässeet ulkotöihi, kel ol pienii lapsii tai kuka ol millo kipijän. 

Olha siel myös usehii palkattui naispalvelijoi - piikoi, kel ei ommaa väkkee työhö riittänt. Vappun ne piiat sit tulliit talloi ja pyhämiestepäivän niilt taas päätty palvelusaika, jos ol nii sovittu. Olha siel palveliat vuosii talos, jos kuka tarvitsi työappuu kautta vuuven.

Kesä ol monitoimista aikaa ko mererannal asuttii. Naisvääen piti aina talouve ja karja hoitaa joka päivä. Kesäl piti keritä ajois peltotöihi ja siel olliit miehetki kyntämäs ja vehnä ja kaurasiementä kylvämäs sekä panemas perunaa maaha. Heinä aika ol kaikkei kiireempää aikaa ja sillo piti männä pellol kuka vaa kynnel kyken.

Laivoi teko jatku ympär vuotta 1912-1939. Se vaati paljo työmiehii. Pelloil ei miehii paljo olt. Miehet olliit laivois seilaamas ja syksyl sit vast tulliit kottii ja laiva jäi kotirantaa talvehtimmaa. Usijast naisetkii olliit laivoi lastaamas. Se ol rankkaa ja likasta työtä, mut siint tienas rahhaa. Työpäiväst sai ruplan ja joutopäiväst 50 kopeekkaa. Vähä myöhemmin sit ei lastaajat ennää huolineet venäjä rahas palkkajaan, vaa tahtoit sen Suome rahas, mut ei kipparil olt Suome rahhaa laivas. Siit ko tulliit kottii ja lastaajat männiit jo kotiheen, ni kotont miut lähetettii vaihtamaa kaupas Venäjä raha Suome rahaks. Ol siin miul nuorel tytöl koko reklaamine niis rupliis, kopekois, markois ja penniis. Mut ko tiesin kui paljo hyö ois saaneet Venäjä rahas sitä palkkajaan ni tiesin siit höil antaa sitä vastaavast Suome rahhaa. Ja hyväst siin rahavaihos pärjäsin. Vein palkat höil kotiheen Suome rahas ja olliit niihi tyytyväisii. Muistaaksein rupla ol sillo 2 markkaa 65 pennii ja kaks kopeekkaa ol viis pennii. 

Kaik vilja sillo leikattii sirpil, ei leikkuukonehii sillo viel olt. Ruis leikattii enstäi ja siottii lyhtehil ja laitettii kuhiloil. Kaks lyhettä pantii saral pystyy tyvepuolet alaspäi ja 60-70 cm etäisyyvel toisistaan. Tähkäpuolet käärästii yhtee vähä tähäolel. Siit taas laitettii kaks lyhettä vastakkee siihe välikohal samallai ko ne kaks ensimmäistä lyhettä. Näitä ei tarvint sittoo ylläält kiin, ne pyssyit jo muutenkiin. Siit sai laittaa lyhtehii samallai vieri vieree muttei liia tiukkaa. Piti jättää ilmarakkoo et lyhteet pääs kuivamaa. 

Kuhilaa pääl pantii kaks lyhettä. Tyvipuolet sijottii yhtee ja tähkäpuolet levitettii kuhilaa ympäril ja se suojais kuhilasta. Sitä sanottii hatuks. Muistaaksein kuhilaihi laitettiin 12-16 lyhettä. Kauraa, ohraa ja vehnää korjattii samallai ko ruistakii. Nää ko pystytettii ni näihi pantii vähemmä lyhtehii. Näitä kutsuttiiki kaurakymmenikkö ja ohraviisikko. Vehnä ol uuveaikaisemp viljalaji ja sitä sai laitella ja kuivahella jokahine mieleen mukkaa. 

Viljat kuivattii ja puitii riihes. Ruis puitii raakoil. Siin ol sellane 120 cm pitkä vars, varre toises pääs syvennys, mihi ol pujotettu kakskertane naru ja siihe sellane solmi et se pyöri ko vartta liikutettii. Sitä solmee sanottii siasorkkasolmeks. Naru toises pääs ol sellane puine soikee helme muotone pampukka, minkä pittuus ol 40-46 cm ja ympärysmitta 35-38 cm. Toises pääs ol reikä minkä läpi naru ol pistetty. Naru pittuus ol 45-50 cm. Kahe kääje piettii siint varrest kiin. Toine käs ol varre pääs ja toine piti keskivarrest kiin et oll voimakkaamp lyönti. Kaks henkee siin piti olla puimas ja seisoallaa puitii ja vastakkain et nähtii lyyvä vuoroo. 

Olet piti lattoo lattial hyväst ja sitteet piti avata auk. Lattia ko ol yltästään olkii täys ni käytii puimaa. Vuoroi lyötii niihi olkii. Toise raaka ko nous ylös ni toise alas. Ko oltii tarpeeks lyöty ni sit olet käännettii ja puitii samallai toiset puolet. Siit ne otettii lattialt ja puisteltii niist viljat pois ja tehtii ne suuril lyhtehil mitkä visattii katoksee tai ulos. Riihe lattia haravoitii liioist tähkist ja viljat työnnettii seinä vieree. Parsilt kaajettii taas lyhtehii nii paljo ko lattial sopi ja jatkettii puimista. Konnee kans sit visattii ne viljat ja siivottii riihi enneko uutta ahetta käytii panemaa. 

Suuremmis riihis ol tavallisest neljä henkee puimas. Vähä myöhemmi siit puivatkii viljat jo puimakonehil.
Meri jääty millo aikasemmi millo myöhemmi. Sen takkii pittiit varansa ja tekkiit ne työt mihi mere jäätymine vaikuttaa aikannaan. Laivat seilasiit satamaa talvehtimmaa ja seilit niist riisuttii suojaa kajuuttaan tai ruomaa. Rospuuttoaika ol merimiehil sellane pien syksyloma. Kel ei olt erikoisest kotitöitä ni käivät iltasil naapuris ja soitteliit siel hanurii. Kel ol maatöitä ja maa ei olt viel jääs, kynteliit ja kuokkiit viel maitaan. Moni män metsätöihi ja ol siel nii kauva ko kevähäl taas pääs laiva seilaamaa. 


Vaik mie oo olt suure perree jäsen, ei meil erityistä työjakkoo olt. Naiset laittoit ruuvan ja pessiit pyykkii, miehil kuulu hevose hoito ja puije kottii tuomine ja pilkkomine. Jos talos ol jottai laitettava tai korjattava ni miehet sen tekkiit. Kaupas ostoksil käivät miehet sekä naiset ja saunan lämmitti millo miehet millo naiset, kel enemmä aikaa ol.
Talveks varattii kaikkii mitä ol vaa tilaisuus saaha. Marjoi poimittii paljo talve varal, perunat ja juurikasvit pantii aikannaa kellarii. Talveks hakattii paljo hapankaalii sekä suolattii lihhaa. Jauhoi ja ryynii hommattii. Jos kel ei olt oma maa tuottehii, ostiit Pietarist kaik talve varal tai mist muualtkii sai paremmi hommattuu. 

Jää ko vahvistu ni suurinosa miehist män jääl kalastammaa. Toiset män kauemmaks jääl putkinneen ja viipyit nii kaua ko jää kesti vahvan. Joskus välil käivät koton saunas kylpemäs. Toiset taas kalastelliit lähempään rantaa verkoil ja nuotil ja yöt olliit koton. Kalaraasselit käivät ostamas kalat ja möivät millo Viipurii tai millo veivät Pietarii.
Maal ol hevosmiehii, jotka vejättiit varvirantaa laivapuita sekä kirvesmiehii, jotka olliit tekemäs laivoi. Vanhemmat miehet olliit kotimiehen, jotka pilkkoit puita ja laitteliit koton millo hevosvaljahii tai rekkee ja millo näpertelliit mitäkii. Naisetkii käivät talvel kalastamas kuka kotont jous. Olliit verkoil ja nuottaa vetämäs sekä putkil ja olliit niis touhuis koko talven. Toiset naiset taas hoisiit karjan ja tekkiit kaik taloustyöt sekä käsitöitä. Naiset käi siel metsätöiskii, puita kaatamas ja kokkoommas. Illal neuloit sukkaa.

 Ahkeran piti olla. Talvel käytii siin kymmänä mais nukkumaa. Talvielämää ei mittää sen erikoisempaa kuulunt. Sillo tällö ol kova pakkane ja paljo lunta ja naapurit käivät joskus haastelemas mukavii ja sehä nii piristi. Naapurit olliit yleensä sovus keskennää. Siel olliit isot nuotat, kakstoist osakasta ja nuotatko olliit veos ni joka suntai käivät osakkaat rahajaaos jonkii osakkaa koton. Nuottakipparil ol rahapussi ja siel tuvas jakkoit rahat osakkaija keske. Koko iltapäivä siel mänkii ukoil rattoisast haastelles. Ahkeraa siel käivät kirkoskii vaik ol pitkä matka, seitsemä kilometrii. 

Olha siel lauluseuraakii, sekakuoro monnii vuosii aja ja kaks kertaa viikos iltasil käytii laulamas. Se toimi talvel, kevähel ja syksyl, eihä kesäl kukkaa joutant käymää. Kansakouluopettajat johtiit kuoroo, kuka minäkin vuoten. Kerra viikos ol tantsutkii, ne alkoit suntai-iltan kuuve mais ja loppuit siin 11-12 aikaa. Ei siel lauantai-iltoin olt mittää huvipaikkoi, ne illat vietettii rauhaisast. Eikä suntai aamupäiväl käyneet kyläs, se pyhitettii lepopäivän, mut iltapäivän käivät kyläs sukulaisii ja tuttavii katsomas.
24280248