Borgströmit ja BorgsBorgströmien suvulla on tiivis kytkentä Olssonien sukuun, olihan Salmion kartanon emäntä Antoinette on omaa sukua Borgström. Lisäksi Antoinetten poika Richard Alexander meni naimisiin serkkunsa Maria Wilhelmina Kyrklundin kanssa, jonka äiti oli Antoinetten sisar Adelaide ja omaa sukua Borgström.
1. Historian lehdiltä Borgströmit ovat asuttaneet entisessä Helsingin pitäjän Mellunkylässä, nykyisin Vartioharjussa olevaa Borgsin tilaa 1600- luvun alusta lähtien. Tila lienee alueen vanhimpia. Sen rekisterinumero N1 on ajalta, jolloin 17.06.1775 isonjaon yhteydessä tilan maat erotettiin yhteisistä maista. Tilan päärakennus on edelleen jäljellä nykyisessä Vartioharjussa osoitteessa Linnavuorenkatu 17. Tilan maat ovat aikanaan sijainneet nykyisten Mellunkylän ja Vartiokylän alueilla. Tilan alueella sijaitsee noin puolen kilometrin päässä päärakennuksesta ns. Linnavuori (Slottsbacken), joka on 27 metriä korkea kukkula Vartiokylän lahden perukassa. Vuorella on havaittavissa selviä merkkejä linnoitusrakennelmista, ml. 2- ja 3-kertaisia kivivalleja. Tällä paikalla tarun mukaan Helsinge - niminen viikinki on astunut maihin ja antanut nimensä seudulle.Tarinan todenperäisyyttä heikentää tieto, että kyseessä olisi ollutkin 3 veljestä, joista kaksi muuta, Sibb ja Borg puolestaan rantautuivat vanhojen linnojen paikoille Sipoossa ja Porvoossa. Nähtävästi ko. kolme muinaislinnaa eivät ole peräisin samalta aikakaudelta. Linnoitus, joka nykyään sijaitsee Vartiokylän lahden pohjukassa, lienee aiemmin sijainnut hyvien ankkuripaikkojen suulla suojaten muinaista kauppapaikkaa nimeltään Borgarstrand. On luultavaa, että Vartiokylän lahden ( Botby vik) pohjoisrannalla on ollut pysyvää ruotsinkielistä asutusta jo ennen vuotta 1347. Nimi Botby lienee lähtöisin 1300/1400 luvuilla yleisestä miehen nimestä Bote. Varhemman tulkinnan mukaan kyseessä olisi sana böte, joka merkitsee vartiota tai merkkitulta. Viimemainitusta tulkinnasta on johdettu alueen nykyinen nimistö. Borgsin nimi tunnetaan jo 1500- luvulta muodoissa Borgh 1543-4, Börgh 1545, Borg 1545 ja Borgby 1550. Borgs on ymmärretty kylänä Botbyn ja Mellungsbyn välissä aina isojaon aikaan asti. Eräässä jakotoimituksessa vuonna 1763 todetaan: at Borgis Rusthåll ifrån uråldriga tider skall varit skildt ifrån Mellungsby i åker och äng. Borgin tila on tunnettu ensimmäisissä maakirjoissa ( veroluettelot) vuodelta 1540. Se oli tällöin kahdessa osassa, joissa omistajina olivat Nils Larsson, 1 skatt ja Mårten Persson 1/2 skatt. Tämän jälkeen omistus kehittyy maakirjojen mukaan seuraavasti: 1547 Nils Larsson, 1 1/2 skatt 1556 Nils Larsson ja poika Lars Nilsson 1558 Lars Nilsson 1 1/2 skatt,27 aln 1581 Lars Nilsson 27 aln 1589 Knut Matsson, 27 aln ja Knut Eriksson, Botby 1600 Knut Erichsson, 2 skatter öde ( toinen tilanpuolikas on asumaton) 1603 Knut Ericsson 27 aln Tila on tullut ruotujärjestelmän piiriin ja sen ensimmäisen ratsastajan Sim. Madzssonin todetaan olevan Morten Classonin lipun alla. 1606 Simon Madzsson 27 aln, 1 H Ratsumiehestä on tullut tilallinen ja hän ilmeisesti toimii edelleen itse ratsastajana. Simon on myös tässä tarkastellun Borgströmien suvun kantaisä. 1624 Simon ratsastaa Rein. Wijnskìn lippueessa. 1626 Simon ratsastaa C. B:n lippueessa. Malmin ratsutilallisista usea kuului samaan joukkoon. 1631 Simon nousee C. B:n kirjuriksi ( munsterskrifvare, pestauskirjuri) 1633 Kolmenkymmenen vuoden sotilasuran jälkeen Simon ilmeisesti jää eläkkeelle sotilaspalvelusta ja kirjuriksi tulee Henr. Larsson. 1636 Ratsumestari Henr. Larssonin todetaan pitävän hevostaan komppaniassa; ei siis Bårgh`issa. 1635 Simon Matsson on jäänyt leskeksi. 1642 Hindr. Simonsson isäntä, vaimo Marg. Nilsdtr. 1644 Mårten Nilsson ratsastajana. Isännäksi on myös merkitty veli Clas Simonsson, vaimo Märtha Hindr.dr. Clas kuitenkin häviää kirjoista - kuolee? 1644 Talollisena on Hindr. Simonsson 1653 Ratsastajana on Thomas Jöransson. 1600-luvulla Rytt.hm (rytthemman?) Bårgh ymmärretään kylänä " Bårgby"; 1700-luvulta alkaen lasketaan kuuluvan Mellunkylään. 1654 Hendrick Simonss. Ratsastaja Thomas Jöransson. 1656 Taloudessa ovat myös Clasin vaimo Märtha Hindr.dr. Hendrickin vaimo Marg. Nilsdr. 1662 Hendrickillä on 2. vaimo Anna ja tytär Marg. Ratsastaja Peer kuuluu eversti Gallensin (?) joukkoihin. 1662 2. tytär Karin ( ilmeisesti päässyt ripille) 1669 Karinin mies Peer tulee vävyksi taloon ( ratsastaja Peer?) 1675 Hindrck Simonss. Anna, vaimo Nils, poika Anna, pojan vaimo Hansson, ratsastaja 1682 Nils Hindr.ss., uusi isäntä Anna, vaimo Anna, vanha emäntä 1691 Talouteen on kuulunut väkeä seuraavasti: Renki Hans, Piika Karin, Renki Erik ja vaimo Maria, Ratsastaja Hans ja vaimo Maria 1703 Poika Hans ja vaimo Maria lisätään kirjoihin.Tila on ilmeisesti kahdessa 2/3 mtl:n osassa, joita kumpaakin Nils viljelee. 1706 Nils Hindr.ss. Anna vaimo on kuollut, Hans, Maria ja tytär Märtha kuuluvat talouteen. 1708 Hans Nilsson on uusi isäntä vaimonsa Marian kanssa.
Tietoja tilan Borgströmien sukuun kuuluvista asukkaista löytyy edellisten maakirjatietojen jälkeen kirkonkirjoista. Nielsin poika Hans Nielsson ja tämän vaimo Maria Henriksdotter ovat hallinneet tilaa vuodesta 1708 alkaen. Vuonna 1860 muutettaessa päärakennuksen paikkaa pihan toiseen laitaan kaivettiin kattohirrestä 6 hopearahaa vuodelta 1672. Näin ollen alkuperäisen päärakennuksen rakentaja on ollut Hindrick Simonsson vaimonsa Annan kanssa. Eräästä Borgströmin suvun hallussa säilyneestä oikeuden pöytäkirjasta käy ilmi, että Johan Hindrichson, ehkä Nils Hindrichsonin veli, on rusthollarina Gumbölessä. Täällä hän on käynyt käräjiä rakuunansa Anders Holmin kanssa. Ex protocolla indicii territorialis: Sipoon ja Tuusulan talvikäräjillä tammikuussa 1728 rakuuna Anders Holm vaatii rusthollariltaan Johan Hindrichsonilta korvausta vuosina 1724,1725 ja 1727 huonosti satoa antaneista peltotilkuistaan. Oikeus toteaa, että rakuuna jää silti velkaa rusthollarilleen ja hänen on tyytyminen lainmukaiseen 1/2 tynnyrinalan peltopintaan, jonka tuoton lasketaan vastaavan 6 taalerin vuosipalkaa. Hansin ja Marian poika Jakob Hansson, joka oli naimisissa Brita Carlsdotter Stenforsin kanssa esiintyy vuodelta 1763 peräisin olevassa rajankäyntiin liittyvässä maanmittauspöytäkirjassa nimikirjoituksellaan Jakob Hansson Borgis. Jakob allekirjoittaa nimensä myös muodoissa Borg ja Bårg. Jakobin aikaan talossa oli 1-2 renkiä ja 3 piikaa ja ratsumiehenä oli Johan vaimonsa Evan kanssa. Samaisesta asiakirjasta käy ilmi, että tällöin Mellunkylään kuului 5 tilaa: Tallbacka/ Johan Andersson, Nybons/ Swen Johansson, Utbys/ Joh. Eliasson, Upbys/ Anders Johansson ja Borgis/ Jacob Hansson. Eräästä asiapaperista käy ilmi Jacobin antaneen huomenlahjaksi vaimolleen Brithalle mm. : - 20 kultadukaattia, - 361 kuparimynttiä, - hevosen naisten satulalla, - muita tarvekaluja. Kyseisessä lahjakirjassa vakuutetaan edelleen lahjan olevan perinnönjakotilanteessa etuoikeutettu ja otetaan ennen varsinaista perinnön jakoa. Tämän Jacob nimellään ja puumerkillään vahvistaa uskotun miehen läsnä ollen 16.03.1744. Uskottuna miehenä on Malmilta Erik Eklund, ilmeisesti Filppuksen vuonna 1697 syntynyt isäntä, joka muussa yhteydessä oli tuomittu käräjillä viinanpoltosta. Samojen papereiden mukaan Jacob ja hänen lankonsa Johan Ericsson sopivat 10.11.1749 päivätyllä sopimuksella, että hänen perintöosansa Borgin tilasta ( Jacobin isä Hans oli kuollut edellisenä vuonna) 120 taaleria kuparissa on maksettavissa työhevosena. Tämän maksun Johan kuittaa suoritetuksi 1763. Jakobin ja Britan lapsista, yksi tytär ja kolme poikaa, toiseksi vanhin poika Carl Gustaf Jakobson s. 1749 jatkoi tilan hoitoa vaimonsa Helena Johansdotterin kanssa. Talon nuorin poika Johan Henrik esiintyy jo nimellä Borgström, joten sukunimen käyttöön tulo on ajoitettavissa 1700- luvun puoleenväliin.
2. Tiilitehdas Jacobin tai hänen isänsä Hansin toimesta Borgsin maille perustettiin tiilitehdas 1700-luvun puolivälissä. Kun suurvalta Ruotsi pyrki hankkimaan takaisin Suuren Pohjan Sodan yhteydessä menettämiään alueita, ts. Karjalan, se menetti Turun rauhassa vuonna 1743 lisää alueita aina Kymijoelle asti. Korvatakseen Venäjän puolelle jääneet rajalinnoitukset Haminan, Lappeenrannan ja Olavinlinnan päätti Ruotsi rakentaa uudet rajalinnoitukset Degerbyn, Svartholman sekä sotasataman ja varikkolinnoituksen Helsingin edustalle. Tämän Viaporin linnoituksen rakennustyöt sai johtaakseen everstiluutnantti Ehrensvärd. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1748. Työmaan vaatiman suuren tiilitarpeen tyydyttämiseksi silloinen Botbyn kartanon haltija, maaherra Bruce( saattaa olla kuitenkin Boxbackan omistaja) perusti mailleen tiilitehtaan. Samoin menettelivät hänen kehotuksestaan myös useat alueen tilalliset ml. Borgsin silloinen isäntä. Linnoitustöiden kustannukset oli lupautunut maksamaan silloinen Ruotsin liittolainen Ranska. Borgsin tiilitehtaan rakensi todennäköisesti Jacob, Hans kuoli 1748, nuoruuden innolla. Tiilitehtaan paikaksi oli valittu laivauksen helpottamiseksi Linnavuoren ja meren välinen kannas. Jacob vyörytti suuren osan muinaislinnan rintavarustuksesta alas tiilitehtaan perustukseksi. Tämä kyseenalainen kulttuuriteko jättänee Borgströmien nimen pysyvästi aikakirjoihin. Tiilitehdas löytyy asiakirjoista aina viimeiseen maanviljelijä Carl Richard Borgströmiin asti. Vuonna 1870 tiilikraanasta (tegelgran) oli maksettu vaivaisenmaksua saman verran kuin isäntäväen yhdeltä edustajalta.
3. Carl Gustaf Borgströmin aika
Vuodelta 1775 peräisin olevan rajankäyntipöytäkirjan mukaan talon nimeä on kuitenkin käytetty myös sukunimen kaltaisena lisämääreenä sukunimen olemassaolosta huolimatta. Po. apulaismaanmittari Hartmanin tekemästä pöytäkirjasta näkyy, että Borgin puolesta asiakirjan allekirjoittavat molemmat veljekset Gustaf ja Hinedrich Borg sekä varmentavat nimikirjoitukset kahdeksikon numeroa muistuttavilla puumerkeillä. Isänsä kuoleman jälkeen Carl Gustaf ja veljensä Hendrik hallitsevat tilaa jakamattomana pesänä. Johan Hendrik ilmeisesti kuolee ja Carl Gustafista tulee hänen poikansa Johanin holhooja. On mahdollista, että Jacobin ja Carl Gustafin aikoina Borgsin ratsumies on kuulunut Rakuunarykmentin Loviisa-komppaniaan. Voi olla, että Carl Gustaf on myös itse palvellut ko. komppaniassa ratsastajana. Joka tapauksessa komppanian tykkijunkkari ( tykistövääpeli) Petter Johan Walckers on velkaantunut "varakkaalle" rusthollarin pojalle. Saatavien perinnässä oli myöhemmin vaikeuksia. Niinpä Carl Gustaf lähestyy äärimmäisen nöyrästi tykkijunkkarin esimiestä korkeasyntyistä herra kapteeni Tigerströmiä pyytäen tätä avuksi velan, 264 kuparitaaleria, perinnässä. Mikäli tykkijunkkari osoittautuisi maksukyvyttömäksi, Carl ehdottaa velan hoitoa suoraan kuukausipalkasta. Lopuksi Carl Gustaf jää odottamaan korkeasyntyisen kapteenin armollista suopeutta ja esittää syvimmän kunnioituksensa. Kapteeni ei ilmeisesti ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin, vaan on kehottanut Carl Gustafia kääntymään majurin puoleen. Carl kirjoittaa korkeasyntyiselle herra majurille ja ritarille, jos mahdollista vielä alamaisemman ja nöyremmän samansisältöisen kirjeen. Allekirjoitus kuuluu: korkeasyntyisen herra Majurin ja Ritarin kaikkein nöyrin palvelija Carl Gust. Borg, Rusthollarin poika. Vuonna 1779 Carl Gustaf on ilmeisesti jo yksin Borgin rusthollari. Hän saa kalastusoikeuden Vuosaaren Backmannin rusthollin vesiin joko omalla nuotalla tai hankkiutumalla Backmannin naapureiden nuottakuntaan jäseneksi. Tämän oikeuden hänelle myöntää rusthollin omistaja Brita Forssia palkkiona suoritetuista palveluista. Carl Gustaf on 55-vuotias ollessaan taas vaikeuksissa sukulaisten kanssa. Hän joutuu Sipoon ja Tuusulan talvikäräjille, jotka pidettiin iltapäivällä 5.5.1804 Borgsin pajassa. Käräjille hänet on vetänyt veljen poika merimies Carl Fredric Borgström, jonka huoltaja Carl Gustaf oli ollut. Carl Gustaf oli velvoitettu 20 hopeataalerin sakon uhalla esittämään oikeudelle selvityksen toimistaan veljenpoikansa holhoojana. Asian vakavuutta kuvaa, että kantajan asiamiehenä oli Kuninkaallisen Hovioikeuden auskultantti, korkea-arvoinen herra Eric Gustaf Backborg. Vastaaja puolestaan edusti itseään. Hän esitti oikeudelle 52 kuittia sisältävän laskelman toimistaan pesänhoitajana. Selvitys kattoi ajan 15.6.1787-tammikuu 1802. Loppusumma oli 451 riikintaaleria 28 killinkiä ja 4 kolikkoa ( rundstycke). Laskelman mukaan kantaja on velkaa vastaajalle 64 riikintaaleria, 11 killinkiä ja 5 kolikkoa. Selvitykseen sisältyi oikeuden määräämä korvaus rusthollari Anders Ådahlille tilan kolmanneksen lunastuksesta. Kantaja sai aikaa seuraaville käräjille vastineen esittämiseksi. Vastaaja velvoitettiin osallistumaan niihin aiemman uhkasakon perusteella. Carl Gustafin lähestyessä 60 vuoden ikää hänen vanhin poikansa Carl Jakob, 25-vuotias, lienee ollut Utbyggasin isäntä. Isä näyttää hoitaneen kummankin tilan kirjalliset toimet. Esimerkiksi käy reservin rakuunasopimus, joka on tehty renki Tomaksen ja ratsutilojen nro 14 ja 15 välillä 30.1.1808. - sopimuksen ehtoja olivat mm. - sopimusraha 20 riikintaaleria, - vuosipalkkana tynnyri ruista ja parma heiniä - Tomas hoitaa itse varustuksensa - Tomaksen ollessa rakuunapalvelussa hänen vuosipalkkansa alenee. Ruispalkan pieneneminen riippuu siitä, kumpaa tilaa hän edustaa palveluksessa ollessaan. Carl Gustafin aikaan Borgsin tilalla oli kirjoilla 6 piikaa ja 2 renkiä. Lisäksi mainitaan vuonna 1787 tilalla olleen liivinmaalainen muonamies Mårtenin. Carl Gustafin ja Helenan lapsista kaikki käyttivät jo nimeä Borgström: - Maja Lena s. 1783 - Carl Jakob s. 1786 meni naimisiin toisen kerran 10.10.1839 rusthollarin lesken Lovisa Hjerpen kanssa, jolle avioliitto oli kolmas. Lovisa on Uppbyggasista ja Carl Jakob on ensimmäinen Borgström, josta tulee sekä Upp-, että Utbyggasin isäntä. Carl Jakob oli Antoinetten ja Adelaiden setä sekä Richard Alexander Olssonin kummi. Uppby sijaitsee vanhan Porvoontien ja Vuosaaren tien risteyksessä sen eteläpuolella. Joitakin vanhoja rakennuksia on vielä jäljellä. - Greta Mina s. 1788 - Christian, s. 1793- 9.12.1850, Borgsin tuleva isäntä. - Fredrika Lovisa s. 1800 - Sofia Wilhelmina s. 2.5.1805.
4. Christian Borgströmin aika Christianin aikaan Borgsin ratsutila oli verotusarvoltaan 3/8 manttaalia. Borgströmien suku eli mahtavimmillaan yhtä aikaa kaikkia kolmea tilaa: Borgis, Uppbyggas ja Utbyggas. Christian avioitui 1823 Sipoosta kotoisin olevan Anna Maja Ådahlin kanssa. Kehittyneisyyttä osoittaa, että vuonna 1825 lähetettiin Christianin nuorin sisar Sofia Wilhelmina Pietariin ilmeisesti tyttökouluun. Tällöin kotona asui myös naimattomaksi jäänyt sisar Greta Mina. Isä Carl Gustafin kuolinaika ei ole tiedossa, mutta se lienee vuosien 1816-26 välissä. Christian on merkitty rusthollariksi vuonna 1827. Isän kuoltua Christian oli tilalliseksi hyvässä 30 vuoden iässä, mutta tilalle muuttivat vaimo Anna Majan vanhemmat rustitilallinen Anders Ådahl ja vaimonsa Maja Lena Löfstedt. Pariskunnalla oli melkoinen 24 vuoden ikäero. Syynä Anna Majan vanhempien tuloon on voinut olla Christianin toimi rykmentin kirjurina, jolloin hän ei ole ehtinyt hoitaa maanviljelystoimia. Vuodesta 1827 tilan nimestä aletaan käyttää muotoa Borgs. Anna Majan vanhemmat kuolevat, ensin Anders v. 1827 ja sitten Maja Lena 1833. Maja Lenan sukulaisia, mahdollisesti lapsia ensimmäisestä avioliitosta asui taloudessa 3 kappaletta ja lisäksi hänen veljensä Andreas Reinh. Ådahl s. 5.12.1817. Hänet on merkitty kuolleeksi vuosien 1827- 37 välillä. Christianin ja Anna Majan kuoltua 1850-luvulla jäljelle jäi monipuolinen irtaimisto. Cristianin sudennahkainen käsinepari, hillerinkarvalakki sekä sininen kansallinen jakku sekä liivit. Annan Majan jäljiltä oli silkkisiä hameita hopeisia kengän solkia ja esiliinoja. Tuolloin tilalla oli ollut 8 lehmää: Lilja, Swana, Blomster, Rödgås, Smultron ja Broka.
5. Christianin lapset
Christian ja Anna Maja saivat yhteensä seitsemän lasta, joista aikuisiksi selvisi kaksi tytärtä sekä kaksi poikaa: - Adelaide Maria 7.3.1825-25.4.1895, jonka Malminkylän Brusasin tilallisen poika Johan Fredrik Kyrklund 8.6.1828-18.4.1899, kihlasi vuonna 1851 ja vihille mentiin samana vuonna kesäkuun 12. päivänä. Brusasissa oli tällöin monipäiväiset suuret juhlat, koska kaksi päivää myöhemmin vihittiin Johan Fredrikin vanhempi sisar Ulrika Sofia, Malmin Pehrsin rusthollarin Otto Wilh. Åbergin kanssa. - Carl Brudolf 15.9.1827-23.11.1829 - Antoinette 7.8.1829- 29.6.1911. Antoinette meni naimisiin vuonna 1854 tuolloin naapuritilan Puotilan pehtoori Carl Johan Olssonin kanssa ja hänestä löytyy enemmän tietoa Olssonien sukukuvausten yhteydessä ja Salmion kartanon elämässä.
- Joel 19.10.1833-1310.1866. Joel joutui ottamaan tilan hoitaakseen jo 17 vuotiaana isänsä Christianin kuoltua vuonna 1850. Tila jäi Joelin ja tämän 13 vuotiaan veljen Richardin yhteiseen omistukseen. Sisaret Adelaide ja Antoinette lunastettiin pesästä ulos. Poikia auttoi varmaankin alkuvaiheessa tilanpidossa heidän iäkäs setänsä Carl Jakob Borgström, Ut- ja Uppbyggasin rusthollien isäntä sekä sittemmin tämän poika rusthollari Carl Theodor, joka kuoli samana vuonna kuin Joelkin. Joel meni naimisiin Johanna Wilhelmina Andersdotterin (1830-7.12.1864) kanssa . He kuolivat lapsettomina varsin nuorina ja heidät on haudattu vierekkäisiin vaatimattomilla kivillä varustettuihin hautoihin, jotka edelleen löytyvät Helsingin pitäjän vanhalta kirkkomaalta. Kun Malmin Brusasin tilan talollinen Johan Fredrik Kyrklund ja vaimonsa Adelaide Maria Borgström saivat vuonna 1853 lapsen, joka kastettiin Carl Fredrikiksi, kummeina olivat : Rusthollari Otto Wilhelm Åberg ja vaimonsa Ulrika Sofia Kyrklund sekä rusthollari Joel Borgström ( 20 vuotias) ja sisarensa Antoinette Borgström. Myöhemmin Joel oli myös Antoinetten tyttären Lopen Kerolassa vuonna 1863 syntyneen Anna Olivian kummi. Joelin kuolinsyyhyn liittyviä kirkonkirjoja ei ole käytettävissä. Helsingin pitäjän kirjoista on suuri osa palanut ja säilyneet kirjat ovat erittäin huonotasoisia. Sen sijaan hyväkuntoiset ja selvät pesänjakokirjat ovat Joelin kuolinpesästä jäljellä. - Otto Elgard 12.11.1835- 14.05.1836 - Carl Richard 06.07.1837-20.11.1911.
6. Pesänjako Joel Borgströmin kuoleman jälkeen
Joelin 13.10.1866 tapahtuneen kuoleman jälkeen pesänjako tapahtui seuraavan vuoden maaliskuussa. Asiakirjoista selviää: - pesänjakajina toimivat opettaja Carl Wahlberg sekä lautamies Carl Gustaf Åvall ja tilanomistaja Carl Gustaf Åberg. Jälkimmäinen oli Borgsin naapureita, Botbyn Nissasista. Hänen tyttärensä meni 1 1/2 vuoden kuluttua naimisiin pääperillisen Richard Borgströmin kanssa. - perillisiä olivat veli Carl Richard sekä siskokset Edla Maria Adelaide ja Antoinette. - perillisten edustajina olivat paikalla veli Richard, talonpoika Johan Fredrik Kyrklund Malmilta sekä possessionaten Carl Johan Olsson Lopelta. - perunkirjat oli tehty Wahlbergin toimesta saman vuoden tammikuussa. - perillisten vanhempien Anna Majan ja Christianin kuoleman jälkeen siskokset oli jo ostettu ulos pesästä. Nyt oli kyse siis Joelin osuudesta eli puolikkaasta Borgsin tilaa. - omaisuuserien arviointi oli tapahtunut jo aikaisemman perunkirjoituksen yhteydessä. Pesänjakotilaisuudessa uskotut miehet jakavat irtaimen omaisuuden neljään samankokoiseen osaan. Nämä osat arvottiin perillisten kesken. Osia oli 4, koska Richardille kuului 2 jako-osaa ja kummallekin tyttärelle 1 jako-osa sen aikaisen perimäkäytännön mukaan. Tasajakoon oli tuhlautunut uskottujen miesten aikaa- heidän palkkionsa koski kahden päivän työtä. - pesänjaon toimet olivat pikkutarkkoja ja monimutkaisia. Arvonta lienee lain edellyttämä. Käytännössä Richard kuitenkin lunasti irtaimiston ja kiinteistön itselleen sovitusta summasta. - tilan tyttäret saivat kumpikin 1310 mk 66 7/8 penniä. Lisäksi heille jäi vastuu ruisvelasta pitäjän viljavarastolle. Tämän suuruutta ei ole pystytty tässä vaiheessa määrittämään. - tilan rasitteena olivat suurehkot velat, kiinnelainaa Hypoteekkiyhdistykseltä 10 651 mk. Tilanpuolikkaan ja irtaimiston yhteisarvoksi oli saatu 10 017 mk. Kiinteistö ( 1/2 ) arvioitiin 10 000 mk:n arvoiseksi, kun Richard lunasti siskojensa osuudet (perunkirjassa 8000 mk) - nykyrahassa Borgsin koko 1/2 verorusthollia ( 20 000 silloista markkaa) olisi n. 400 000 mk. - tilan irtaimisto vaikuttaa vauraalta verrattuna tämän sukuselvityksen muihin pesänjakotilaisuuksiin. Erilaisia nimikkeitä löytyy 141 kpl. Mielenkiintoista ajankuvaa kertovat seuraavat yksityiskohdat: - käteistä rahaa 550 mk - parempi kultasormus 20 - kultasydän1 - 8 kpl parempia hopealusikoita 48 - sylinterikello, hopeaa 25 - 40 kg:n (?) rautapata 16 - 7 lantatalikkoa 7 - 2 tiilikraanaa 32 - rattaat (Chaisse) 75 - runsaasti työrattaita, rekiä, peltotyökaluja sekä pajan varusteet - 6 kpl hevosia (100 - 8 mk) 316 - vetohärkä 80 - 10 lypsylehmää 400 - 2 vasikkaa 8 - 5 lammasta 20 - pehmustettu sänky 25 - klaffipiironki 12 - seinäpeili 10 - paloviinamittari 1 - villaa 20 - 2 erää kirjoja 2 - 10 000 kpl poltettuja tiiliä 200 - viljaa; ruis, ohra, kaura 858 - saatavat 2038 mk
7. Carl Richard Borgströmin aika
Kun perheen piirissä on mietitty 20 ikävuottaan lähestyvän Carl Richardin urasuunnitelmaa, näköpiirissä lienee lähinnä ollut kaksi vaihtoehtoa: pehtorin ura tai rusthollarin virka sukuun kuuluneissa Ut- tai Uppbyggasissa. Carl Johan Olsson tarjosi tähän tarpeeseen apua antamalla mahdollisuuden toimia vuoden ajan maatalousharjoittelijana Hausjärvellä Erkkylän kartanossa, jossa hän itse oli tuolloin pehtorina. Samaa mahdollisuutta käytti hyväkseen myös Adelaiden miehen nuorempi veli Carl Gustaf Kyrklund. Pojat olivat Erkkylässä 1857 - 1858. Kartanoharjoittelun jälkeen Carl Richard lienee toiminut Ut/Uppbyn kaksoistilan vanhan isännän, setänsä 72-vuotiaan Carl Jakob Borgströmin apuna niin kauan, että tämän poika Carl Theodor, s. 1844 ehti varttua rusthollarin ikään. Kun Joel kuoli yllättäen 1866 Carl Richard otti tilan haltuunsa ja meni naimisiin pari vuotta myöhemmin Botbyn Nissasista kotoisin olevan Maria Sofia Åbergin kanssa. Heille syntyi poika Ludwig Leonhard 2.10.1873 ja tytär Sigrid Cecilia 07.01.1880. Kuvassa Maria tyttärensä Sigfridin kanssa Borsin salissa.
Borgsin maille rakennettiin 1870 luvulla pitäjän toinen olutpanimo, joka toimi vain kymmenkunta vuotta. Carl Richardin aikana Borgsin muonamiehentuvassa oli aloittanut yksityinen suomalainen alempi kansakoulu vuodesta 1900. Koulun ensimmäisenä opettajana toimi puuseppä Severi Kantola, joka myöhemmin valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista. Tämän koulun seuraajana vuonna 1906 perustettiin Mellunkylään yksityinen suomalainen kansakoulu. Carl Richardin aikana tilalla oli 8-14 mantaaliin kirjattua verotettavaa henkilöä. Vuoden 1870 verosetelin mukaan vaivaisen maksua maksettiin 2+6 henkilön mukaan. Opettajien palkkoja maksettiin 13 henkilön mukaan. Samana vuonna maksettiin myös Vanhan kaupungin sillan rakennuksesta varsin huomattava lisävero. Samoin on maksettu yhtä isäntäväkeä vastaava vaivaisenmaksu tiilitehtaasta ( tegelgran). Joelin jälkeisessä perunkirjassa oli jo mainittu kaksi tiilikraanaa sekä 10 000 kpl poltettuja tiiliä. Borgsin ratsumies kuului 1880-luvulla Uudenmaan Rakuunarykmentin (Nylands Dragonregemente) ensimmäisen Majurin 1. Helsingin (pitäjän?) Komppaniaan ( Premier Majorens 1. Helsinge Kompani). Borgsin järjestysnumero oli 94; Uppbys oli 96 ja Utby 97. Lähinaapuri Fallbackan numero oli 95.
8. Carl Richardin lapset Carl Richardin kaksi lasta eivät enää jatkaneet Borgsin asuttamista viljelijöinä. Ludvig Leonhard ( Leo) muutti Tammelaan 19.10.1892, jossa hän suoritti ns. voutiopintoja Mustialan maatalousoppilaitoksessa ja palasi sieltä kahden vuoden jälkeen kotiinsa 09.12.1894. Leo eli naimattomana vanhempiensa tilalla vuoteen 1911, jolloin vanhukset kuolivat; äiti 21.04.1911 ja isä 20.11.1911. Leonard joutui myymään tilan ulkopuoliselle maanviljelijäomistajalle siksi, ettei hän olisi ilmeisesti muuten selvinnyt raskaasti kiinnelainoitetun tilan osituksesta, jota hänen sisarensa Sigfrid vaati. Lainataakka lienee syntynyt aikaisempien perinnönjakojen seurauksena. Jälkiviisaana voi spekuloida, että jos ositus olisi tapahtunut n. viisi vuotta myöhemmin, niin tuolloisen rahan arvon romahduksen seurauksena lainat olisivat muuttuneet lähes saataviksi ja ositus olisi ollut helposti suoritettavissa. Leo piti itsellään suurehkon tontin lähellä Vartiokylän lahtea. Talo on isä Carl Richardin rakentama n. vuonna 1885 poikkeuksellisen kovan myrskyn alueella kaatamista puista. Tontti oli määrä palauttaa kantatilan yhteyteen Leon kuoltua, joten poika Rolf joutui lunastamaan talon aikanaan uusilta omistajilta Wihtoleilta. Leo oli käsistään kätevä ja teknisesti lahjakas. Hän elätti itseään opettajana, erilaisilla puhdetöillä sekä laitteiden käyttö- ja huoltotehtävillä. Saatuaan näin elämänsä taloudelliset puitteet järjestykseen, häradsnämdeman, parcellägare Ludvig Leonhard Borgström löysi itselleen 46-vuotiaana elämänkumppanin Sipoosta, 05.08.1885 syntyneen Elin Sofia Nymanin. Häät pidettiin 01.02.1920. Avioparille syntyi poika Rolf Börje Ludvig 05.03.1921. Salmion kartanosta on yhteyttä pidetty Antoinetten jälkeläisiin. Sixtus Olsson kirjoittaa 13.7.1932 Räisälässä muistiinpanoissaan: Tulivat Leo Borgström ja rouva ja poika Rolf!!! Vierailu kesti 4 päivää ja sen oli nähtävästi aikaansaanut Sixtuksen poika varatuomari Martti Olsson, joka tuolloin vaikutti Helsingissä. Ainakin Martti Rut vaimoineen oli samaan aikaan Räisälässä. Tätä vierailua edelsi Sixtuksen merkintä: Sain serkkuni Leonard Borgströmin ja poikansa Rolfin kuvat ja kirjeen Mellungbystä. Ludvig Leonhard kuoli 19.02.1941 68-vuotiaana herrastuomarina. Elin Sofia kuoli 16.04.1967 82- vuoden korkeassa iässä. Heidät samoin kuin isä ja äiti Carl Richard ja Maria Sofia on haudattu Malmille Åbergin yksityiselle hautausmaalle. Sigrid Cecilia, Carl Richardin tytär, muutti 17-vuotiaana 26.03.1903 Viipuriin.
9. Borgs Borgströmien jälkeen Vuonna 1931 helmikuussa hyvät ystäväperheet Harry Rudolf ja Maria Elisabeth Wihtol sekä Karl Gustaf ja Aleksandra Holm ostivat Borgsin tilan yhteistuumin. Tilan koko oli silloin n. 77,61 ha eli 0,3292 mtl. Kantatilalla jatkui maanviljelys ainakin jonkin aikaa pehtori Frans Gunnar Westerlundin, s. 30.12.1905 Sipoo, johdolla. Yhteisomistuksesta tuli perheiden kesken erimielisyyttä vuonna 1936 ja useassa osassa sijainnut tila jaettiin mahdollisimman tarkkaan kahtia ja osat arvottiin osapuolten kesken 5.2.1937. Tällöin Holmeille jäi se puolikas, jossa päärakennus sijaitsi. Pinta-ala oli 35 ha. Raja kulki päärakennuksen ja talli/navettarakennuksen välistä. Holmit ovat jakaneet oman osansa pienempiin osiin alkaen vuodesta 1939 niin, että nykyisen talon alla on vain reilun hehtaarin tontti. Talo ja pihapiiri ovat suojeltu asemakaavalla. Alkuaan talon pääsisäänkäyntiä vastapäätä olleet vaunuvaja ja pehtorin tupa ovat aikojen kuluessa palaneet. Wihtolit rakennuttivat navettarakennukseen pienasuntoja vuokralle. Itselleen he rakennuttivat uuden funkkisrakennuksen läheisen Linnavuoren viereen. Wihtolien perikunta myi oman osuutensa, Borgis-nimellä kulkevan tilan Helsingin kaupungille 1975. Borgsin päärakennuksessa on asunut Karl Holmin tytär, Ulla Brita perheineen aivan 1900 -luvun loppupuolelle saakka. Sen jälkeen talossa oli vuokralaisia ja 2000-luvun alkupuolella paikkeilla kunniakas talovanhus on saanut uudet omistajat. |