Salmio Natoon

Salmio rakennettiin valmiiksi 1863 eli 160 vuotta sitten. Samana vuonna pidettiin autonomisen Suomen toiset säätyvaltiopäivät Aleksanteri II johdolla. Hallintovallassa perustuslakikysymykset jätettiin Valtiopäivien päätösvaltuuksien ulkopuolelle.  Selkeä rajaus autonomiaan. 

Vuonna 1899 eli 36 vuotta myöhemmin Venäjän keisari Nikolai II antoi säädöksen, helmikuun manifestin, millä rajoitettiin lisää säätyvaltiopäivien roolia olemaan vain neuvoa- antava. Kuvernööriksi tuli Nikolai Bobrikoff. Kansalaisten keskuudessa kerättiin vastineeksi ns Suuri Adressi, johon myös Salmion isäntäväki laittoi nimensä. Suomessa alkoi ensimmäinen  sortokausi, joka kesti vuoteen 1905. Salmio oli tuolloin 42 vuotias. 

Epävakaa aika jatkui ja Salmion arkistoista löytyy tältä ajalta herjauslauluja tsaarin valtaa vastaan. Toisen sortokauden lopuksi vuoden 1917 helmikuun vallankumous Pietarissa lopetti keisarikunnan ja sekasorrosta nousi Venäjän tasavalta, joka nyt hallitsi myös Suomea. Salmion asukkaat olivat jo kuolleet ja taloudenhoitaja yritti selviytyä epävarmoista ajoista. Lokakuun vallankumouksesta nousi uusi hallintomalli Neuvosto Venäjä. Samassa yhteydessä Suomi jäi uuden valtion ulkopuolelle ja jo joulukuussa 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi. Salmion vuosia oli tällöin kulunut 50 vuotta. Sähköä ei ollut, mutta puhelin oli toiminut jo 1900- luvun alkupuolelta. Itsenäisyyden alkua varjosti keväällä 1918 sisällissota, missä väännettiin valintaa itsenäisen valtion hallintomallista. Suomen tasavalta hallintomallina vahvistettiin heinäkuussa 1919.

Itsenäisyyden ajan Salmio on kehittynyt muun Suomen mukana sotavuosien 1939- 1945 kautta nykyaikaan. Itse asiassa sota- aikaan sisältyi kolme sotaa: talvisota, jatkosota ja Lapin sota. Sodassa säilytetty itsenäisyys alueeltaan pienentyneenä toi Salmion maille asukkaita Karjalan kannakselta. Hävityn sodan jälkeen Suomi joutui maksamaan merkittävät sotakorvaukset Neuvostoliitolle sekä solmimaan YAA- sopimuksen Neuvostoliiton kanssa v 1948. Sopimus vei Suomen harmaalle alueelle. Toisaalta sotilaalliseen yhteistyöhön Neuvostoliiton kanssa ja toisaalta Suomen itsensä korostamaan puolueettomuuteen.

Suomi liittyi YK: n  jäseneksi vuonna 1955, tuolloin  Salmion iässä 92 vuotta. Tuskinpa kukaan Kymi Oy toimesta nosti tällöin lippua salkoon. Seuraava hallintoon liittyvä isompi muutos  oli tavaravientiin liittyvä EEC- vapaakauppasopimus v 1973, joka väänsi Suomea kohti Länsimaita. Neuvostoliiton romahdus purki YAA- sopimuksen voimassaolon v 1991. Suomi lähestyi nyt Euroopan talousaluetta ETA ja liittyi kansanäänestyksen jälkeen v 1995 Euroopan Unionin jäseneksi. Seuraava hallinnollinen muutos olikin omasta rahayksiköstä luopuminen ja markka korvattiin eurolla vuonna 2002. Samana vuonna, kun Salmio sai vuosikymmenten jälkeen meidät vakituisiksi uusiksi asukkaikseen. Nyt yli 20 vuotta myöhemmin 4.4 2023 laittoi myös Salmion turvallisuusasiat uuteen asentoon. Nato lippu nousi salkoon Brysselissä. Malja sille!